Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kuva: Rebecca Naden/PA Images/PA Images/ Getty Images
Francois Duval ja Stephane Prevot Ford Focus RS WRC 03 Walters Arenalla. Kuva: Rebecca Naden/PA Images/PA Images/ Getty Images

Listasimme viisi nerokkainta huijausta autourheilussa

Teksti
20.10.2025

Kautta aikain kilpaurheilussa etua on etsitty niin säännöistä kuin niiden ulkopuoleltakin. Moottoriurheilussa etuja etsivät kuljettajien lisäksi iso liuta insinöörejä, jotka ovat opetelleet sääntökirjan kannesta kanteen. Voidaankin sanoa moottoriurheilun olevan kilpajuoksua sääntöjen laatijoiden sekä sääntöjen mukaan, tai joissain tapauksissa niiden ulkopuolella, autoja rakentavien tiimien välillä. Alla on esitelty viisi nerokkainta huijausta ympäri autourheilumaailman. 

 

Ford Focus ja puskuriin kätketty säiliö – WRC, 2003

Turboahtimeen, ja sitä kautta moottoriin, menevän ilman määrää rajoittaneet kuristimet saapuivat rallin A-ryhmään jäädäkseen vuonna 1992, ja ensimmäinen sekä samalla tunnetuin kuristimen kanssa kikkailuun liittynyt skandaali tapahtui vuonna 1995. Tällöin Toyotan tehdastiimi jäi Espanjan rallissa kiinni nerokkaasta kikasta kiertää kuristin johtaen jopa 50 hevosvoiman lisätehoihin. Toyotan yritys ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi kuristimen kiertämisen yritykseksi MM-tasolla. 

Vuoden 2003 Uuden-Seelannin rallissa Ford debytoi täysin uudella Focus RS WRC 03 -mallilla. Kulmia kohottivat kookas takasiipi sekä massiiviset etu- ja takapuskurit, jotka hallitsivat auton ilmettä. Erityisesti takapuskuri kiinnitti myös FIA:n huomion. 

Takapuskurin alta nimittäin löytyi säiliöllinen paineistettua ilmaa, jota kerättiin turboahtimesta kuljettajan nostaessa jalkansa kaasulta. Säiliöön kerättyä ilmaa voitiin hyödyntää kuljettajan valitsemalla hetkellä syöttämällä se imusarjaan, jolloin tuloksena oli arviolta viiden prosentin tehohyöty. Auton takaosasta titaaniputkea pitkin tullut ilma kiersi siis kuristimen kokonaan. Nerokas järjestelmä kiellettiin vielä samana vuonna vain kolmen uudella autolla ajetun osakilpailun jälkeen. 

 

Tyrrell ja ”raskas vesi” – F1, 1984

Kuva
Saksalainen Stefan Bellof Zolderin radalla 1984. Kuva: Grand Prix Photo/Getty Images

 

Turboahtimet yleistyivät F1:ssä 1980-luvun alussa ja pienemmällä budjetilla operoineet yksityistiimit huomasivat olevansa alakynnessä. 

Neuvokkuudestaan tunnetut yksityistallit, erityisesti Williams ja McLaren, pistivät kampoihin vuonna 1982 täyttäen autoissa olleet ylimääräiset vesisäiliöt vedellä ennen kilpailua ja ruiskuttaen veden pois käyttäen jarrujen vesijäähdytystä. Säiliöt täytettiin uudelleen kilpailun jälkeen, sillä säännöt sallivat täytön ennen jälkikatsastusta. FISA pisti kuitenkin stopin kyseiselle säännölle.

Ajatus auton keventämisestä jäi Ken Tyrrellin mieleen. Vuonna 1984, muita pienemmällä budjetilla operoinut, Tyrrell näki sääntöjen mahdollistaman porsaanreiän. Auto suunniteltiin alusta alkaen alipainoiseksi, ja lisäpainoa tuoneet vesisäiliöt täytettiin kilpailun loppuvaiheen varikkopysähdyksen aikana. 

Kyse ei ole pelkästä vedestä, sillä sekoitus sisälsi moottorin tehoa lisänneitä kemikaaleja, jota ruiskutettiin moottoriin. Vesitankkeihin lisättiin myös pieniä lyijykuulia lisäämään painoa. 

Lyijykuulat koituivat Tyrrellin kohtaloksi muiden tiimien raportoidessa asiasta. Kiinni jäätyään Tyrrell joutui FISA:n raivon kohteeksi; tiimin koko kauden tulokset hylättiin ja tiimin kuljettajien Martin Brundlen ja Stefan Bellofin osallistuminen kauden kolmeen viimeiseen osakilpailuun evättiin. 

 

Daniel Abt ja ”Daniel Abt” – Formula E, 2020

Kuva
Daniel Abt, Audi Sport ABT kuljettaja juhlii kolmatta sijaansa podiumilla huhtikuussa 2019 Pariisissa, Ranskassa. Kuva: FIA ABB Formula-E Handout/Getty Images

 

Joskus huijaaminen ei liity tekniikkaan, vaan taustalla voi olla myös inhimillinen tekijä. Kenties erikoisin huijausepisodi nähtiinkin Formula E -sarjassa, tai sen virtuaalisessa vastikkeessa, vuonna 2020. 

Koronavuoden haasteet kohtasivat ensimmäistä vuotta FIA:n MM-sarjan tittelillä kilpaillutta sähköformuloiden sarjaa. Nämä haasteet kenties huonoiten otti vastaan Audin tiimissä kilpaillut Daniel Abt. 

Pandemian levitessä fyysiset osakilpailut peruttiin kauden viidennen osakilpailun jälkeen, ja Formula E siirtyi entistäkin sähköisemmäksi, nimittäin simulaattorimaailmaan. Abt ei ollut asiasta mielissään moittien alustana käytetyn rFactor-simulaattorin realistisuutta sekä sitä, kuinka pelaajat pystyisivät kilpailemaan ammattikuljettajien kanssa. Niinpä Abt teki radikaalin ratkaisun, ja palkkasi ammattilaissimulaattorikuljettajan paikalleen ajamaan kotoa käsin ajettuja virtuaalikisoja. Kilpailun järjestäjät tutkivat asiaa kanssakilpailijoiden tuotua epäilyksensä julki, ja Abtin kotiosoite ei täsmännyt serverillä ajaneen kuljettajan osoitteen kanssa

Audi ei nähnyt asian humoristista puolta, ja antoi kuusi vuotta tiimissä kilpailleelle Abtille potkut välittömästi. Lisätietona kerrottakoon, että simulaattorisarjassa ei ajettu mestaruuspisteistä tai palkintorahoista, joten huijauksella ei varsinaisesti olisi saavutettu mitään. 

 

Smokey Yunickin kootut temput – NASCAR

Kuva
Henry "smokey" Yunick. Kuva: ISC Images & Archives /Getty Images

 

Historian ahkerin sääntöjen venyttäjä on eittämättä yhdysvaltalainen NASCAR-kuljettaja Henry ”Smokey” Yunick. Amerikkalaisherran koottuihin virityksiin kuuluivat muun muassa 11 jalkaa eli 3,4 metriä normaalia pidempi polttoaineletku, joka sisälsi merkittävästi enemmän polttoainetta kuin säännöt sallivat tankin tilavuuden kautta, sekä koripallon täyttäminen tankin sisällä, joka mahdollisti sääntöjä suuremman tankin läpäisyn katsastuksesta. Nerokkain Smokeyn kikka nähtiin vuonna 1967, kun Yunickin Chevrolet Chevelle ilmestyi Daytona 500:n lähtölistalle ja nappasi kaikkien yllätykseksi paalupaikan. 

Ulkopuolelta sponsoriton Chevelle näytti vakiolta, mutta pinnan alla se oli kaikkea muuta. Smokey tiimeineen siirsi auton koria kahdeksan senttiä taaksepäin paremman painojakauman saavuttamiseksi. Tämän lisäksi auton lattiaa nostettiin ja pohja hiottiin tasaiseksi, sekä puskurit kiinnitettiin suoraan osaksi autoa poistaen vakiomallin pienet välit puskurien ja korin välillä. 

Muut tiimit syyttivät Smokeyta sekä autoa kuljettanutta Curtis Turneria välittömästi huijaamisesta, mutta katsastuksessa autosta ei löydetty mitään hämärää. Smokey ja Turner jatkoivat muokatulla Chevellellä kilpailua vuoden 1967 ajan auton läpäistessä katsastuksen kerta toisensa jälkeen, aina auton romuttumiseen saakka. Seuraavan vuoden Daytona 500:n Smokey yritti samaa kikkaa toisella vastaavanlaisella Chevellellä, mutta tällä kertaa peukaloitu auto ei läpäissyt katsastusta. 

 

Vakoilua ja miljoonasakot – F1, 2007

Kuva
Nigel Stepney. Kuva: Getty Images

 

Moottoriurheilussa on yleistä, että kärjessä olevan tiimin tekniset ratkaisut ovat imitoinnin kohteena. Kuitenkin suoraa kopiointia harvemmin nähdään. Vuoden 2007 Stepneygatena tunnettujen tapahtumien jälkeen täysin suoraa kopiointia tuskin enää yritetään. 

Tapahtumat alkoivat Ferrarilla pitkään työskennelleen ja katkeroituneen Nigel Stepneyn lähetettyä 780 sivua Ferrarin salaisia dokumenttejä pitkäaikaiselle ystävälleen Michael Coughlanille, joka vaikutti McLarenilla pääsuunnittelijan roolissa. Epäilyksiä epärehellisyydestä oli ilmassa jo alkukaudesta 2007, sillä muiden viime kaudella Michelinin renkailla kilpailleiden tiimien kamppaillessa uusien Bridgestonen renkaiden kanssa, vaikutti McLaren hallitsevan uudet renkaat ensimmäisestä osakilpailusta lähtien. 

Asiat alkoivat paljastua Surreyläisesssä valokuvaliikkeessä, jonne Coughlanin vaimo oli vienyt dokumentit kopioitaviksi. Mitä kukaan ei osannut aavistaa oli valokuvaliikkeen työntekijän suuri intohimo Ferraria kohtaan, ja takajaloille noussut hevonen teknisten dokumenttien kulmassa pisti hälytyskellot soimaan. Lyhyt googletus selvitti Coughlanin position McLarenilla, ja työntekijä lähetti kuvat dokumenteista sähköpostitse suoraan Ferrarin tiimipäällikölle Stefano Domenicalille. 

Coughlanin kotiin tehdyn ratsian jälkeen FIA aloitti tutkinnan, jonka tarkoituksena oli selvittää, hyödynsikö McLaren Ferrarin auton piirrustuksia omassa autossaan. Tutkinta eteni kauden 2007 aikana, ja lopulta McLarenin sisäiset sähköpostiviestit muun muassa tiimin kuljettajien välillä Ferrarin käyttämistä teknisistä ratkaisuista käräyttivät brittitiimin. FIA määräsi McLarenille ennätykselliset 100 miljoonan dollarin sakot – suurimmat urheilun historiassa. Legendan mukaan FIA:n puheenjohtaja Max Mosley, jonka välit McLarenin tallipäällikkö Ron Dennisiin eivät olleet lämpimät, kertoi Dennisille sadan miljoonan sakkojen koostuvan viisiprosenttisesti McLarenin teoista ja 95-prosenttisesti ”Dennisin hölmöydestä”. Myös McLarenin valmistajien MM-pisteet vietiin, mutta kuljettajien MM-pisteet jäivät voimaan huolimatta siitä, että kuljettajat olivat mukana sähköpostiviestittelyssä. Stepney ei skandaalin jälkeen palannut formulavarikoille. 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja
Vauhdin Maailma 9/2025