Hyppää pääsisältöön
Kuva
Starlet

Se näyttää Toyota Starletilta, mutta museoautorekisteröinniltä pelastuneesta Starletista on jalostunut Antti Hannisen käsissä Time Attack -rata-auto

Teksti
Kuvat
22.7.2025

Mulla on aina ollut Starleteja kohtaan tietynlainen perverssio. Tämä on nyt kolmas Starletini. Ne kaksi aikaisempaa olivat ihan katuautoja. Ensimmäisen Starletin hankkiessani olin 18-vuotias; siitä on jo 25 vuotta.

Tämä Starlet tuli minulle museorekisterikuntoisena ja ruosteettomana siviiliautona Pohjois-Ruotsista. Aihio oli todellakin siisti. Tästäkään ei alun perin pitänyt tulla kilpa-autoa, vaan hauska turvakaarikehikollinen katuneppailuauto. Projekti eskaloitui kuitenkin hyvin nopeasti kilpa-autoksi.

Kuva
Konehuoneessa etualalla on jäähdyttimen tuulitunneli. Wankel-moottori on etuakselilinjan takapuolella, mutta akselistoon nähden se on periaatteessa samalla paikalla kuin RX8:ssakin, kun etukelkka on RX8:sta.
Kuva
Jos Antti Hanninen aloittaisi Starlet-projektinsa nyt nollasta, hän tekisi joitakin asioita toisin. Kuljettajan istuin olisi taaempana, jolloin myös turvakehikon sijainti muuttuisi.

Autossa on enää niin vähän Toyotaa, että se piti saada näyttämään Toyotalta uudella GR:n värityksellä. Ainoastaan kattopelti, helmakotelot ja tuulilasinpyyhkijöiden pelti ovat enää alkuperäistä.

Ennen tätä nykyistä Starletiani minulla ei ollut kokemusta rata-autoilusta mitä nyt olen joskus katuautolla käynyt ratapäivillä. Olen ajanut Supermotoa ja Mini-Supermotoa. Kaikki vauhtilajit ovat tulleet vanhemmiten, sillä nuorempana ajoin trialia. 

Olen rakentanut Starletin Time Attackin Modified Competition -luokkaan, jossa ajetaan semi-slickseillä. Moottorina on Mazdan RX8:n kaksikammioinen wankel. Minua on aina kiehtonut mennä kaikkiin asioihin vaikeimman kautta, joten siinä mielessä wankel-moottori ei minua pelottanut. Tässä maassa on aika vähän tietämystä wankeleista ja se on varmaan yksi syy, miksi ihmiset jännittävät wankel-moottoreita.

 

Minua on aina kiehtonut mennä asioihin vaikeimman kautta. siinä mielessä wankel ei pelottanut.

 

 

Ennen tätä projektia wankel oli minullekin täysin tuntematon moottorikombinaatio. Mäntämoottorit ovat jo tulleet niin tutuiksi vuosien varrella, joten piti keksiä jotakin muuta; ja  tässä pääsee oppimaan uutta.

Viimeksi moottoria rullilla ajaessamme tehoa löytyi 21o hv takapyöriltä ja 220 Nm. Moottoriteho on arviolta 240-250 hv.

Wankelin ”kolmio” pyörii 9500 r/min. Momenttia on 2500:stä aina rajoittimeen asti 200 Nm. Vääntökäyrä on hyvin tasainen. Polttoaineena on 98. Kisakäytössä kulutus on ainakin 50-60 litraa tunnissa.

Voimansiirtona on Mazda RX8:n vakio 5-vaihteinen laatikko H-kaaviolla. Kun rahaa löytyy lisää, vaihteisto vaihtuu. Vielä en ole päättänyt, millä vaihteistolla auto silloin tehdään. 

Kuva
Takadiffuusori on vielä kesken. Nyt diffuusorissa, joka alkaa kuljettajan istuimen takaa, on seitsemän asteen nousukulma. Kun pohjaratkaisut on tehty tekniikka edellä, äänenvaimentimet ovat diffuusorin päällä.
Kuva
Kun nykyiset ovet painavat vain 3,6 kiloa ja vakio-ovi 22,5 kiloa, ilmanvirran aiheuttama läpsyminen eliminoidaan ylimääräisellä ylälukolla. Melkein kaikki osat Starletissa ovat punnitut.

On heitelty ajatuksia sekventiaalista tai DCT-automaatista, jollon ratissa olisivat ”läpsyt”.  Kunnon vaihteisto toisi kuitenkin huomattavasti lisää painoa. Mazdan vakiovaihteisto painaa vain 32 kiloa.  

Auto painaa kaikkine aero-osineen, kun kuljettaja on kyydissä, 920 kiloa. Kaikki pohjalevyt ja aero-osat ovat tuoneet lisää painoa.

Starlet on 1850 mm leveä.  Sääntöjen sallima maksimileveys on kaksi metriä. Vakiona Starlet on 1520 mm.

Takasiiven profiilissa on käytetty 2. maailmansodan Mosquito-hävittäjän siipiprofiilia. Se oli aikanaan maailman nopein lentokone. Siinä oli suhteessa eniten nostovoimaa ja vähiten dragia. 

Kun olen ajanut autolla tässä sen nykymuodossa vasta korttelin ympäri, en yhtään tiedä millainen se on radalla. Tämän vuoden kisoista odotan, että auto pysyisi ehjänä (Juttu julkaistu ensi kerran 7/2023). Haaveena on, että ajaisin koppiautojen rataennätyksen jollekin Suomen pienelle radalle; vaikka Ahvenistolle. 

En ole laskenut auton kustannuksia, mutta pelkistään osissa on 50 000–60 000 €. Siihen sitten omat työt päälle. Kaikki kannattaa tehdä heti ekalla kerralla kunnolla, sillä maksaisi vielä enemmän, jos asiat joutuisi tekemään kahteen kertaan. Työtunteja on tullut noin 1 600.”  

Kommentit

Ei vielä kommentteja
Vauhdin Maailma 6/2025