Vuoden 1974 Lada 1500 S Turbo tuli minulle 1989 konerikkoisena. Aikoinaan tuli luettua lehtiä, joissa oli koeajettu Konelan tekemiä Turbo-Ladoja. Siitä tuli kimmoke. Hain silloiselta AKE:lta luvat ja ne myönnettiin turbolle ja välijäähdyttimelle ilman mitään teho- tai ahtopainerajoja. Tuolla tekniikalla auto katsastettiin -97.

Ei minulla ollut tarkoitus tehdä kilpa-autoa, mutta sitten Lada alkoi olla kadulle vähän turhankin tehokas. Roadsport-luokka osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä siellä pystyy ulkoiluttamaan tällaisia omia tekeleitä. Kyllä siellä kovan vastuksen saa. Ainahan toki voittamaan lähdetään, mutta realisti pitää olla. Ensimmäisen kerran osallistuin Roadsport-luokan kisoihin 2003.

Rakentaminen ja tekniikka

Auton valmistuminen kesti kauan, kun aikaa eikä rahaa ollut. Joistakin osista näkeekin, että tämä on ihan itse tehty. On tämä kuitenkin vuosien saatossa aika toimivaksi tullut. Nyt aletaankin olla alueella, kun ahtopaine on enemmän kuin rengaspaine.

Pari vuotta sitten auto oli Hestech-mies Harisella säädöissä. Koneesta löytyi 314 hv / 6 400 r/min ja vääntöä 383 Nm / 5 600 r/min ratasäädöillä. Suht`koht tyhjällä tankilla auto painaa 810 kiloa. Se luo aika hyvän tehopainosuhteen. Ennemmin rata loppuu kuin vetoalue, kun ahdin herää. Ahveniston varikkomäessäkin tällä lyödään isompaa vaihdetta.

Moottori on Ladan oma tonniviissatanen, joka on porattu 0,2-ylikokoon. Tarkka iskutilavuus on 1 460 cm³. Männät ja kiertokanget ovat spesiaalitavaraa. Kansi, lohko ja kampiakseli ovat ihan vakioita.

Vaihdelaatikkokin on vakio, sinne on ainoastaan vaihdettu pää- ja sivuakselit, joten se on nyt viisivaihteinen synkronoimaton suorakytkentälaatikko. Taka-akseli, vetoakselit ja perä ovat täysin vakiot; Ladan omat. 4,3-välitys on Ladan pappamallista lisättynä levylukolla. Se osuu hyvin kisoissa käytettävään rengaskokoon.

Nyt taidetaan olla voimansiirron kestävyydessä tehon ylärajoilla. Kerran kesässä perä hajoaa. Se on sellainen ”sulake”, mutta periä saa vielä tosi helposti ja halvalla. Kaverini toi kerran Virosta purkaamolta perävälityksiä. Hänellä oli muovikassissa neljä, joista annoin 20 euroa.

Ahdin ja suorituskyky

Ei tämä rata-ajoon paras yhdistelmä ole. 1,5 koneella ja matalalla puristussuhteella kierrosten alapäässä ei tapahdu mitään. Mutta kun Holset HX35 Super herää, tehoa on ihan niin paljon kuin pykäliä ehtii latoa. Vasta 4 500 r/min kone alkaa vetää hyvin. Rajoitin on 7 500 kierroksessa.

Jarrupenkissä kone meni viitosvaihteellakin rajoittimelle. Todellista kyytiä on silloin yli 200 km/h. Voimaa pitää ollakin, jotta tuollaista aerodynamiikan ihmettä työntää sellaista vauhtia.

Mulla on lähtöjä varten nappi. Kun painan sitä, kierrokset ovat 5 000 ja voin pitää kaasun pohjassa. Jos tuntuu, että pitoa on, kytkin kokonaan ylös ja nappi pois päältä.

Autossa on alkuperäinen, 38 vuotta vanha tehostamaton simpukkaohjaus ja saman ikäkauden kiinteä taka-akseli. Se kertokoon jotain ajettavuudesta. Painonjakautuma ei ole kuitenkaan ihan toivoton. Onhan Lada karvan verran yliohjaava, mutta sitä pystyy kyllä kaasulla vielä vähän kontrolloimaan.

Inhoan puskevaa autoa yli kaiken. Tällä pystyy tulemaan aika lujaa kurveihin. Jos etupää alkaa puskea, vähän kaasua ja jos radalla on varaa, auto lähtee nätisti luistoon.

Vastaanotto ja kilpailutilanteet

Kisoissa auto on herättänyt kaksijakoisia mielipiteitä. Toiset ovat peukalo pystyssä ”onhan hieno laite” -tyyliin. Muutamat vetävät herneen molempiin sieraimiinsa, jos menen heistä ohi. He eivät edes morjensta varikolla. Onneksi tuollaisia on vain 1–2.

Kun kierrosaikani alkoivat parantua, kanssakilpailijat joutuivat pohtimaan onko Lada hyvä auto vai osaanko mä ajaa. Eikä kumpikaan vaihtoehto miellyttänyt heitä.

Siviiliajo ja polttoainekokeilut

Tämä on Roadsportin ainoa rekisterikilvellinen auto, mutta en mä paljon tällä siviililiikenteessä ajele. Se hyvä kilvellisyydessä on, että voin lähteä kokeilemaan tehtyjä muutoksia normaalisti maantielle.

Nyt olen kokeillut autossa etanolia E85, vaikka säännöt sen kisoissa vielä kieltävät. Pienen eron moottorissa havaitsee, sillä bensa on tietyllä tavalla herkempää. Mutta ei kaasuun vastaavuus huono ole etanolillakaan. Ainahan turboviivettä on isoa ahdinta käytettäessä ajoipa millä aineella tahansa.

Periaatteessa bensalla olisi halvempaa ajaa, vaikka etanoli onkin edullisempaa. Sitä kuitenkin kuluu niin tolkuttomat määrät. 

Juttu julkaistu Vauhdin Maailman numerossa 11/2011