
Kyntömies Tommi Mäkinen on ajanut kerran poliisin yli ja neljä kertaa maailmanmestariksi – mestari muuttaisi rallia viihteellisemmäksi
Tommi Mäkinen ajoi autolla poliisin yli. Onneksi.
Rallin nelinkertaisen maailmanmestarin elämään on mahtunut niin paljon erikoisia sattumuksia, että eräs suomalaisen autourheilun dramaattisin hetki on jäänyt hieman katveeseen.
Argentiinan MM-rallissa 2002 Mäkinen taisteli Marcus Grönholmin kanssa kiivaasti ykkössijasta viimeisenä kisapäivänä.
Erikoiskokeen viimeisessä mutkassa Mäkisen Subarun takapyörä kolahti tien penkkaan, ja ralliohjus lähti pyörimään rajusti voltteja. Autolla oli vauhtia yli 170 kilometriä tunnissa.
Tien poskessa seisoi yksi ihminen, paikallinen poliisi. Hän oli suoraan pillastuneen Subarun reitillä.
Parissa sekunnissa Subaru ehti pyörähtää maata viistäen kuusi seitsemän kertaa katon kautta ympäri, kunnes se oli muutaman metrin päässä poliisista.
Voi vain kuvitella, mitä miehen päässä liikkui, kun hän huomasi valtoimenaan vierivän ralliauton lähestyvän häntä hurjasti kierien ja osat sinkoilleen kuin jättimäinen Mad max -keilapallo helvetistä. Tai ehkä hän ei edes huomannut kohti rynnistävää Subarua, sillä hän ei heittäytynyt maahan vaan pysyi pystyssä.
Poliisia odotti varma ja väkivaltainen kuolema.
Mutta juuri poliisin kohdalla tapahtui ihme. Subaru ponnahti yhtäkkiä ilmaan. Auto lensi kaaressa hänen ylitseen, putosi alas heti hänen takanaan, kieri penkassa vielä puolitoista volttia ja pysähtyi kyljelleen.
Aivan kuin poliisia olisi ympäröinyt jonkinlainen Hollywoodin supersankarielokuvista tuttu näkymätön suojakupu.
Tilanteesta kuvatun videon voi katsoa Youtubesta. Se on suorastaan epätodellinen.
Yleensä auton eteen yllättäen tulevat ihmiset, esineet tai eläimet pyritään väistämään joko oikealta tai vasemmalta, mutta Mäkisen Subaru loikkasi esteen ylitse. Auto otti maasta kimmokkeen ja lennähti ilmaan. Autolla poliisin yli ajaminen ei ole koskaan ollut yhtä iloinen ja onnekas tapahtuma.
-Se poliisi ei ehtinyt kissaa sanoa, kun auto hyppäsi just hänen ylitseen. Se auto sattui olemaan viiden metrin korkeudella juuri hänen kohdallaan, Mäkinen muistelee nyt läheltä piti -tilannetta.
-Ei sille poliisille käynyt kuinkaan.
Jos poliisi on vielä elossa, hän muistanee Tommi Mäkisen paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Mäkisenkin mieleen tapahtuma jätti varsin voimakkaan jäljen.
-Se oli kova paukku. Siinä oli tosi kova vauhti, kun auto nappasi siihen penkkaan ja lähti näin, Mäkinen sanoo ja läpsäisee terävästi kämmenensä yhteen.
Mäkinen ja kartanlukija Kaj Lindström olivat voimattomia matkustajia pyörivässä autossa.
-Auto kieri pirun pitkälle siellä pusikossa ja meni ihan romuksi.
Mäkisen kypärä iskeytyi turvakaareen ja halkesi. Hän ja kartanlukija Lindström menettivät hetkeksi värinäkönsä, mutta korvaukseksi Mäkinen sai kasvoilleen täysin uuden ilmeen verenpurkaumista.
-Naamani meni ihan mustaksi, tuli mustelma koko kasvoihin. Silmien valkuaiset olivat aivan tummanpunaiset. Vähän aikaa täytyi pitää aurinkolaseja.
Mäkinen voi kelata tapahtunutta naureskellen, mutta poliisin pelastuminen oli vain jäävuoren huippu. Mäkisen ulosajo olisi saattanut johtaa suuronnettomuuteen.
Rallin turvallisuuspäällikkö Jacek Bartos oli onneksi huomannut, että kohta, jossa Mäkisen auto kieri holtittomasti, oli vaarallinen katsojille. Paikka oli ollut täynnä yleisöä, mutta puolalainen turvapomo oli siirrättänyt heidät toiselle puolelle tietä ennen erikoiskokeen alkua.
-Kiittelin Bartosia silloin heti. Siinä olisi kuollut ihmisiä ihan perkeleesti. Ihan taatusti.
Kaksi vuotta aikaisemmin Sanremossa poliisin ja Mäkisen välinen läheltä piti -tilanne oli päättynyt paljon synkemmin.
Mäkinen lähti kehoa herättävälle aamulenkille fysioterapeutti Pertti Siekkisen kanssa. He ylittivät suojatietä, Mäkinen edellä ja Siekkinen aivan hänen perässään, kun yhtäkkiä moottoripyöräpoliisi törmäsi fysioterapeuttiin. Oli sekunnin kymmenyksistä kiinni, että poliisi olisi osunut Mäkiseen.
Italialainen poliisi löi päänsä rautatolppaan ja kuoli. Fysioterapeutti Siekkinen loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
Mäkisen armottomasta keskittymiskyvystä ja hermojen hallinnasta kertoo, että pian vakavan turman jälkeen hän veti kypärän päähänsä ja lähti vuorille ajamaan. Hän oli lopulta Sanremon MM-rallin kolmas vuonna 2000.
Kaksi miljoonaa katsojaa
Kesäkuussa 60 vuotta täyttävä Mäkinen ajoi aktiivisesti rallia 1980-, 1990- ja 2000-luvulla. MM-sarjassa hän lopetti 2003. Hän voitti maailmanmestaruuden neljä kertaa peräkkäin 1996 - 99. Mäkisen aktiiviura oli lajin kulta-aikaa. MM-ralleissa oli paljon autoja, talleja, kuljettajia ja yleisöä.
Rallin turvapomolla Bartosilla riitti työsarkaa, kun hän liikutteli ja kaitsi yleisömassoja suojellakseen heitä ja kuljettajia. Katsojat jopa vihasivat häntä, sillä puolalainen perui monia erikoiskokeita turvallisuuden nimissä.
Ongelma tuntuu nykyään erikoiselta, suorastaan luksukselta: ralli oli niin suosittua, että katsojia oli reitin varrella jopa liikaa. Tienposket tursuivat ja pursuivat ihmisistä, ja kuljettajat ajoivat näiden liharännien läpi.
-Olihan siellä perhanasti porukkaa joka paikassa, niin hirveästi kuin ikinä voi olla. Se oli kovaa aikaa.
Mäkinen muistelee, että 1995 kauden päättäneessä RAC-rallissa oli miljoonia katsojia, kun Colin McRae voitti ensimmäisenä brittinä rallin maailmanmestaruuden. Wikipedian mukaan RAC-rallissa oli 1995 arviolta kaikkiaan kaksi miljoonaa katsojaa neljän päivän aikana. Se oli noin Helsingin asukasluvun verran katsojia per kisapäivä.
1990- ja 2000-luvun alussa ralli oli niin valtavan veto- ja elinvoimainen, että lajiväki itsekin ihmetteli syitä suosioon.
-Sähköinen ja digitaalinen maailma ei ollut vielä lähtenyt kunnolla nousuun ja eloon. Se on myöhemmin varmasti vienyt paljon yleisön kiinnostusta. Mutta silloin porukka tuli vielä paikan päälle katsomaan kisoja. Lisäksi kisa-autoja ja kilpailua oli paljon.
Perinteinen Sanremon MM-ralli vaihdettiin Korsikan kilpailuun osin sen takia, että väkeä oli tavattoman paljon vuoristoteiden varsilla.
-Sanremo oli pakko jättää pois MM-kalenterista, kun ei siellä pääsyt kukaan mihinkään. Järjestäjät eivät saaneet niitä oikein järjestykseen. Jengiä oli niin älyttömästi.
Mäkiselle suuren yleisön edessä ajaminen antoi lisäpotkua, vaikka ilmiöllä oli varjopuolensa. Varsinkin Etelä-Euroopassa kotiyleisö auttoi aktiivisesti omia kuljettajiaan.
Kerran 1990-luvun lopussa Mäkinen johti Monte Carlon rallia, mutta katsojien mielestä paalupaikka kuului italialaiselle Piero Liattille. Eräällä siirtymätaipaleella katsojat nakkasivat nauloja tielle Mäkisen Mitsubishin eteen.
Kun Mäkinen lähti seuraavalle vuoristopätkälle, hänen autostaan oli kaksi rengasta rikki.
-Se oli vielä hemmetin vaarallinen erikoiskoe. Tien toisella puolella oli kalliota ja toisella puolella julmetun pitkä pudotus alas.
Tyhjentyneiden renkaiden takia Mitshubishin perä irtosi tiestä, ja Mäkisen oli pakko kääntää auton nokka kohti kalliota, jotta mahtui pyörähtämään kapealla tiellä. Auton takapää pyyhkäisi matalaa ja haurasta kiviaitaa ja lähetti sen alas rotkoon.
-Se kiviaita kieri sinne alas varmaan 200 metriä.
Katsojien naulakepponen oli melkoista hevosenleikkiä.
-Se oli aivan varmasti tahallista sabotaasia.
Katsojien satunnaiset tihutyöt ja aiheuttamat häiriöt eivät kuitenkaan olleet kovin merkittävä vaiva verrattuna suuren suosion ja yleisön tuomaan hurmokseen.
Nykyään MM-rallilla ei ole pulmia, jotka johtuisivat liian laajoista ja innokkaista yleisömassoista.
-Ei ole ei. Nyt ei ole järjestysmiehillä ongelmia, kun ei ole niin paljon porukkaa.
Vapauttakaa valmistus
Mäkisen mukaan MM-sarjan pitää reagoida nopeasti ja perinpohjaisesti, jos se haluaa säilyä hengissä.
-Rupeaa jo aika kiire olemaan. Jos sen päästää ihan alas, on iso kynnys saada jengiä enää uudelleen kiinnostumaan. Hienoja tapahtumia saa kyllä tehtyä, jos on aktiivinen, mutta töitä se vaatii. Ei se enää millään pienillä viilauksilla onnistu, hitto. Ei varmasti.
Mäkisen mielestä tärkeintä on, että MM-sarjaan tulisi lisää talleja, autoja, kuskeja ja niiden myötä kilpailua. Tässä tapauksessa ennen oli paremmin. Nyt sarjassa on mukana kolme valmistajaa: Toyota, Hyundai ja Ford M-Sport-tallin kautta.
-Kun ajoin, MM-sarjassa oli seitsemän autonvalmistajaa. Kuka viitsii katsoa, jos kisassa ajaa neljä tai kuusi autoa. Kun mukana on tarpeeksi massaa, yleisön kiinnostus kasvaa.
Entinen maailmanmestari ja Toyotan tallipäällikkö vapauttaisi MM-sarjan autonvalmistajien ikeestä ja tekisi lajista sitä kautta toimijoille edullisemman. Nyt MM-ralliauton pohjana pitää olla siviilituotannossa oleva auto, mikä karsii pois monet rallista muuten kiinnostuneet tahot ja yhteistyökumppanit, jotka eivät ole autonvalmistajia.
Esimerkiksi formula 1 -luokassa ylivoimaista tallia pyörittävä Red Bull on energiajuomayhtiö, ei autonvalmistaja. Talli vain rakentaa ja kokoaa sääntöjen puitteissa mahdollisimman hyvän F1-auton.
-Pitäisi antaa vapaus kaikille muillekin luokitella ralliautot, ei pelkästään (Kansainväliselle autoliitolle) FIA:lle. Siten löytyisi varmasti hyviä sponsorirahoittajia, kuten Red Bull F1:ssä, Mäkinen kertoo.
-Jos jokainen yksityistiimi pystyisi luokittelemaan ja rakentamaan auton, ralliin tulisi heti väriä ja tiimejä lisää. Sellaisia sponsoreita, rahoittajia ja tekijöitä, jotka haluavat satsata markkinointiin rallin avulla. Se saattaisi muuttaa sen maailman ihan eri näköiseksi.
Mäkinen kertoo, että vain muutamaa autonvalmistajaa kiinnostaa koko MM-ralli, mutta silti FIA kuulee kaikkia autonvalmistajia päätöksiä tehdessään. Hän on istunut FIA:n autonvalmistajien työryhmässä ja kokouksissa, joissa päätetään, mihin suuntaan autoja ja lajia viedään.
-Siellä oli kaikkia tunnettuja autonvalmistajia. Niistä jokainen sai ottaa kantaa siihen, mitä tehdään ja mitä sääntöjä tehdään. Ja perhana, niillä ei ollut tarkoitustakaan ikinä tulla ajamaan rallia. Se oli niin tyhmää, Mäkinen kertoo.
-Myös FIA:n jokaisen jäsenmaan edustaja sai kertoa oman mielipiteensä. Oli vähän vaikea löytää selkeästi yhteistä säveltä. Se teki prosesseista hitaita, hankalia ja vaikeita.
Side arkiauton ja MM-ralliauton välillä on joka tapauksessa katkennut jo kauan sitten. Ennen ralliauton kehitystyötä hyödynnettiin autojen massatuotannossa, mutta ei enää.
-Niissä ei ole ollut vuosiin yhtään mitään yhteistä.
Sitokaa insinöörien kädet
Mäkinen puhuu Puuppolan keltaisen kartanorakennuksen aulan sohvalla. Lähes tuhannen neliön tila oli Mäkisen johtaman Toyotan rallitiimin pääkonttori, jossa kilpa-autoja ja niiden osia suunniteltiin MM-sarjaan. Paikka on nyt tyhjä, mutta kuhisi insinöörejä monta vuotta.
-Toinen toistaan viisaampia insinöörejä.
Mäkinen on itsekin todella hyvin perillä tekniikasta ja sen tärkeydestä. Silti hänen mielestään insinööreiltä pitäisi ottaa pois rallin ohjakset, jotka täytyisi ojentaa markkinoinnin osaajille.
-Insinöörien kädet pitää sitoa, ja samalla muuttaa pelisäännöt kokonaan, Mäkinen sanoo.
-Rallin tekeminen on tähän asti mennyt tuotekehitys edellä. Insinöörejä on kuunneltu, heidän toinen toistaan hullumpia ajatuksiaan. Minusta nyt pitäisi mennä markkinointi- ja show-puolen ihmiset edellä. Keskittyä siihen show-puoleen.
Mäkinen painotti jo Toyota-vuosinaan japanilaisyhtiön johdolle, että rallia olisi aika ajatella ja kehittää ennen kaikkea viihteen ehdoilla.
-Siinä pitäisi olla joku hyvä amerikkalainen, he ovat päteviä siinä.
Jälleen kerran esimerkki löytyy formula 1:n puolelta. Amerikkalainen mediayhtiö Liberty Media osti F1-sarjan 2016. Uusi omistaja on ravisuttanut sarjan rakenteita ja puhaltanut siihen lisää kiinnostavuutta vaikka väkisin.
-Kyllä jenkit ovat saaneet aika paljon aikaan siellä. Sehän oli jo kuolemassa koko juttu.
Formula 1 -sarjalla on omat ongelmansa, kuten Jos Verstappenin ja Red Bullin ylivoima, mutta F1 on löytänyt aivan uuden ulottuvuuden puhtaan viihteen eli Netflixin Taistelu paalupaikasta (Drive to Survive) -dokumenttisarjan myötä.
Netflixin vuonna 2019 lanseeraama F1-saippuaooppera on laajentanut lajin kohderyhmää hämmästyttävällä tavalla.
Tähän väliin sopii tarina Tommi Mäkisen lähipiirin alle 12-vuotiaasta sukulaistytöstä, joka harrastaa koripalloa ja jota autot tai autourheilu eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa. Sitten hän alkoi seuraamaan Netflixin F1-sarjaa, johon jäi koukkuun. Nyt tyttö haluaa F1-kisaa katsomaan.
Yksi Taistelu paalupaikasta -sarjan suurimpia tähtiä on Gunther Steiner, Haas-tallin sadatteleva ja suorasanainen päällikkö, joka sai potkut viime kauden jälkeen.
-Hän oli muuten Lancian mekaanikko aikanaan. Silloin, kun Juha Kankkunen ajoi siellä, Mäkinen kertoo. Kankkunen ajoi Lancialla 1990-luvun alussa.
On melkoinen kurvi, että Tommi Mäkisen lähipiiriin kuuluva alakouluikäinen tyttö seuraa tv-sarjaa, jonka vetonaula on kuusikymppinen entinen ysärin rallimekaanikko, jonka sanavarastossa f-kirjain ei ole lyhenne formulasta vaan f-alkuisesta englanninkielisestä kirosanasta.
Mäkisen mainitsema sähköinen maailma on vienyt rallista yleisöä, mutta se sama sähköinen maailma on tuonut F1-sarjalle lisää seuraajia.
-Se Netflix-sarja on ollut kova.
Uudistaja
Mäkisen mielestä uudistukset ovat muutenkin aina välttämättömiä, jos haluaa saada jotain merkittävää aikaan. Moottoriurheilussa tukeudutaan Mäkisen mukaan mieluummin perinteisiin.
Toyotalla Mäkinen muutti autojen testauksen, mikä mahdollisti uuden tallin nopean menestyksen. Mäkinen ei liikuttanut autoja ympäri maailmaa vaan ihmisiä ja osaajia nopeasti autojen luokse.
-2016 meillä oli testiauto liikkeellä joka toinen päivä jossain päin maailmaa. Jos en olisi vaihtanut testauksen mallia, olisimme saaneet vanhalla systeemillä kasaan ehkä vain neljäsosan niistä testikilometreistä. Toyotalla olisi kestänyt monta vuotta päästä vauhtiin, sillä aika paljon on kiinni siitä testidatasta. Uusista tietokoneohjelmista huolimatta ne viimeiset asiat pitää aina testata ja säätää tuolla metsässä, Mäkinen sanoo.
-Kyllä siinä aluksi soraääniä kuului, kunnes ihmiset ymmärsivät, että aika hyvin meillä oli testiautoja liikkeellä. Muutos on aina myrkkyä.
Jotkut muutokset ovat toki myrkkyä myös Mäkiselle.
Tallipäällikkönä Mäkinen hyljeksi hybriditekniikkaa, jota hän piti turhana, kalliina ja epäluotettavana viherpesuna. Tämän kauden jälkeen hybridiyksikkö poistuukin MM-autoista.
Mäkinen lobbasi aikanaan ralliautoihin Lappeenrannan yliopistossa kehitettyä synteettistä polttoainetta, joka olisi ollut täysin fossiilivapaata, mutta FIA ei lämmennyt idealle.
-Se olisi ollut oikeasti vihreää. Soitin (FIA:n silloiselle puheenjohtajalle) Jean Todtille ja sanoin, että saat sulan hattuusi, kun teet ralliautoista vihreät. Mutta ei FIA ymmärtänyt sitä ideaa ollenkaan.
Syy, miksi Mäkistä ei kuultu asiassa saattoi muuten olla yllättävän yksinkertainen: Mäkinen puhuu paikoin todella hiljaisella äänellä.
Herkkä taiteilija
Vauhdikkaan ja lujahermoisen kuljettajan, viihdyttäjän sekä uudistusmielisen ja kyvykkään tallipäällikön lisäksi Tommi Mäkinen on jotain aivan muuta, nimittäin herkkä taiteilija, jonka sivellin on traktori ja kangas pelto.
Tärkeintä, mitä ihminen voi tehdä penkin ja ratin välissä on kyntäminen. Ilman kehittynyttä kyntämistä ja sen myötä maataloutta ihmisten kulttuuri ja historia olisivat jääneet torsoiksi.
-Kyllä kyllä, Mäkinen sanoo ja nyökkää väitteelle.
Ja kyntää Mäkinen toden totta osaa. Hän on traktorikynnön moninkertainen Suomen mestari.
-Isänikin oli sitä harrastanut. Olin 11 tai 12, kun voitin ensimmäisen piirinmestaruuden. Sitä on tehty maatiloilla iät ja ajat.
Toisin kuin ralli, kilpakyntö on puhdas arvostelulaji. Ajalla tai nopeudella ei ole mitään merkitystä.
-Se on taidetta traktorilla. Pitää kyntää mahdollisimman säännöllistä, hienoa ja nuolisuoraa jälkeä. Se on kuin taulun maalaamista, pitää nähdä ja ennakoida, mitä tulee tapahtumaan. Se on haastavaa, sillä virheitä ei enää pysty korjaamaan.
Nyt Mäkisellä on aikaa kyntää, sillä hän on myynyt rallitoiminnan kokonaan Toyotalle.
-Olen miettinyt, että olenko jo osittain eläkkeellä. Kalenteri on tavallista avoimempi, vaikka on tässä kaikenlaista, Mäkinen sanoo ja naurahtaa persoonallisella tyylillään.
Maanviljelijän osittainenkin eläköityminen on suhteellista.
-Kännykkä näyttää, että päivässä tulee tilalla touhutessa otettua huomaamatta 15 - 20 000 askelta.
Mäkinen viljelee serkkunsa kanssa siemenviljaa Puuppolan yli satavuotiaalla sukutilalla, noin puolitoista miljoonaa jatkojalostettua kiloa vuodessa.
-Ja onhan meillä muutama ukko metsässä töissä. Metsäkoneyritys urakoi Verswoodille, kaadetaan puita Suomen suurimmalle sahalle.
Mäkinen on kyntänyt Jyväskylän seudun maaperän otolliseksi uudelle ja laajenevalle toimialalle, ralliteollisuudelle. Hän toi koko alan Puuppolaan, ja tällä hetkellä Toyotan rallitoiminta eli Toyota Gazoo Racing on asettunut Puuppolan lähelle, Jyväskylän Jyskään, jossa se työllistää noin 200 ihmistä.
Toyota suunnittelee uutta teknologiakeskusta Jyväskylän ja Laukaan rajalle.
-Niillä on todella suuret projektit mielessä, ja porukka on koko ajan lisääntynyt. Tänne on kasvanut Toyotan mukana uusi rallikulttuuri, eräänlainen motorsport-alue.
Jos Mäkisen toive toteutuu, ja ralliin tulee uudistusten myötä tuoreita talleja ja toimijoita, puuppolalainen maanviljelijä olisi täydellinen vaihtoehto tiimin vetäjäksi. Hän on nähnyt lajissa kaiken, ajanut mestaruuksia, kehittänyt lajia, ymmärtänyt viihdearvon päälle ja rakentanut voittajatallin tyhjästä. Lisäksi Mäkinen olisi karismaattinen ja värikäs hahmo ralliaiheiseen tosi-tv-sarjaan, MM-rallin Gunther Steiner.
Vieläkö Tommi Mäkinen palaisi MM-sirkukseen, jos puhelin soisi?
-En varmaan lähtisi kiertämään enää. Pääsin jo toisen kerran siitä kalenterista eroon. Kun aikoinaan lopetin aktiiviuran, kesti puolitoista pari vuotta päästä asettumaan normaaliin elämään. Ja sitten se alkoi uudelleen Toyota-projektin myötä. Olin ihan kauhuissani siitä reissaamisesta.
Mäkisellä on nyt aikaa, terveyttä, vaurautta ja mieluisia harrastuksia, kuten - niin, moottoriurheilu eli kaverien kanssa kisaaminen.
-En oikein joutaisi. Kun on vähän kaikkea.
Mahdollisen houkuttelijan kannattaa kuitenkin asettaa sanansa huolellisesti, sillä Mäkinen on hieman yllytyshullu.
-Jos joku sanoo, että varmaan et pysty. Silloin saatan sanoa, että ai jaa, en vai!
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.