Suomen MM-rallin MM-arvo on joskus ollut sisäpoliittinen pelinappula, mutta ainoastaan kerran Jyväskylän MM-tulevaisuuden varmistamiseksi on tarvittu käyttää kaikki keinot.

– 1982 Kansainvälisen Autourheiluliiton FISA:n puheenjohtaja Jean-Marie Balestre saapui rallin ajaksi Jyväskylään. Hänellä oli kovan miehen maine, jota kunnioitettiin ja hieman jopa pelättiin. Minua  peloteltiin siitä, että miten tiukka ranskalainen kaveri olisi kyseessä, AKK:n kunniapuheenjohtaja Kari O. Sohlberg kertoo.

Ensimmäistä kauttaan AKK:n puheenjohtajana ollut Sohlberg oli tärkeän vieraan isäntänä. Sohlberg meni poikansa Mikan kanssa Balestrea sekä hänen rouvaansa Helsinki-Vantaan lentokentälle vastaan. 

– Kun lentokentällä tapasin pariskunnan, kysyin haluavatko he jatkaa Helsingistä Jyväskylään lentokoneella vai autolla? Olimme varautuneet lentokonevaihtoehtoon, mutta hieman yllättäen hän päätti ”mennään autolla”.

”No. To HQ”

Jyväskylässä odotti kaupungin tervetulo- ja cocktail-tilaisuus, joka oli tärkeälle kunniavieraalle ainoa virallinen tapahtuma koko viikonlopun aikana.

– Keskustelimme matkamme aikana paljon. Sovimme, että hän tulee ralliautoon kyytiini Suurajojen toiselle EK:lle Humalamäkeen. Hän halusi selvästi näyttää kaikille, kuinka hän pelkäämättömänä istuu Suomessa kilpa-autoon. Hän puhui tästä kokemuksesta ylpeänä useasti jälkeenpäin.

Samana vuonna Suurajoissa vieraili Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, jonka takia Sohlberg oli järjestänyt Jyväskylään Henri Toivosen käsistä tutun takavetoisen Talbot Lotus -ralliauton, jonka tuolloin omisti Heikki Enomaa.

– Ajoin Talbotilla myös ”kunkun” kanssa, joka innostui asiasta valtavasti. Yhteistuumin päätimme, että emme ilmoita ralliajeluista Ruotsin lähetystölle. Siitä nousi hirvittävä haloo, koska he saivat tietää asiasta vasta seuraavan päivän lehdestä, Sohlberg hymyilee.

– Mutta ensimmäiseksi lähdimme Balestren kanssa  Humalamäkeen. Ajoimme EK.ta sellaista suurin piirtein 60 prosenttista vauhtia, koska yleisö oli vielä hakeutumassa katselupaikoille. 

– Huomioin heti, että hän ei ollut koskaan istunut kilpa-auton kyydissä. Kun auto hiemankin lensi ilmaan, moottorin kierrokset nousivat ja kivet hakkasivat auton pohjaa, Talbotin ikkunat olivat hänen puoleltaan heti hiestä huurussa. 

– Hän muistutti minulle koko ajan ”ihmisiä on tiellä”. Kun saavuimme erikoiskokeen maaliin, kysyin häneltä mennäänkö vielä seuraavan EK:n lähtöön? Vastaus oli lyhyt ”No. To HQ”. Ei. Kilpailukeskukseen.

”Suomi on liian nopea”

Humalamäestä kaksikko ajoi  Laajavuoreen, jossa kilpailun kärki oli juuri starttaamassa reitille.

– Hän kävi lähtölavalla kertomassa kuljettajille ”istuin juuri ralliautossa EK:lla presidentti Sohlbergin kanssa”. Hän kutsui minua aina presidentiksi. Sama tarina jatkui vuoden 1982 lopulla FIA:n palkintojenjaossa Pariisissa, jossa hän lavalta huomioi minut ja kertoi kaikille ”presidentti Sohlberg ja minä olemme ajaneet ralliautolla yhdessä”. 

– Myös kaikissa FIA:n kokouksissa hän muisti aina mainita ”ykköskuljettajani, presidentti Sohlberg istuu tuolla”.

Kun päästiin kevääseen 1986 ja Henri Toivosen ja Sergio Creston traagiseen onnettomuuteen Korsikalla, Balestren kokemus Suomen erikoiskokeista oli koitua Jyväskylän MM-arvon kohtaloksi. Balestre oli varma siitä, että rallin seuraava katastrofionnettomuus tapahtuu Keski-Suomen nopeilla sorateillä. 

Kuva

Balestren kirjoittama muistilappu ilmoittaa selkeästi ”NYT oletan, että pidätte tästä eteenpäin vähemmän melua rallinne suhteen = (Anteeksi, jos en vastannut kirjeeseesi)”.

Toivosen ja Creston onnettomuuden jälkeen Balestre oli jo päättänyt, että Suomi menettää nopeiden ja hänen mielestään vaarallisten erikoiskokeidensa vuoksi MM-arvonsa.

– Hän kertoi minulle, että ”Suomessa ei ajeta näiden ikävien tapahtumien takia”, Sohlberg toteaa.

Paine Suomen MM-rallin ympärillä kasvoi nopeasti. Jyväskylän Suurajot oli kuitenkin rakentanut hyvän medianäkyvyyden.

Rallijärjestäjät toivat esille mm. rallin turvallisuusnäkökohdat sekä ensimmäisenä rallijärjestäjänä oman turvallisuussuunnitelmansa. 1985 autonvalmistajat olivat valinneet Suurajot maailman parhaaksi ja johtavaksi MM-ralliksi.

– Mietimme miten saamme median ja tallitallit puolellemme. 1986 Suurajoissa änkesin tarkoituksella Laajavuoressa Lancian tallipäällikön Cesare Fiorion kanssa samaan hissiin. Kun en saanut asiaa heti valmiiksi, ajelimme hissillä muutaman kerran edestakaisin ylös ja alas niin, että hän ei päässyt karkuun. 

– Valitsimme Fiorion, koska tiesimme, että kaikista tallipäälliköistä hänellä on eniten auktoriteettia. Kerroin Fioriolle tilanteen ja pyysin häneltä Fiat-yhtymän tukea. Toimme myös huolemme julkiseksi ja saimme 1986 Suurajoissa kansainvälisen median tuen taaksemme. 

Tippapullo kädessä

Suomen kohtalo nostettiin Balestren esityksestä FIA:n rallivaliokunnan kokouksessa pöydälle  syksyllä 1986. 

– Satuimme istumaan ratkaisevassa kokouksessa puheenjohtajana toimineen Balestren kanssa vastakkain. Olin jo aiemmin vienyt kokouksen käsiteltäväksi suomalaisten kehittämän rallin turvasuunnitelman, joka miellytti kovasti FIA:aa.

– Myös median positiivinen julkisuus Suomen MM-rallia kohtaan oli tehnyt tehtävänsä. Kun toin kokouksessa julki myös sen, kuinka Fiat-yhtymä kannattaa Suomen pysymistä MM-kalenterissa, Balastre lopulta pyörsi päätöksensä.

– Hän totesi kokouksessa, että ”en lähde äänestyttämään Suomen pudottamista MM-kalenterista”. Kokouksen aikana hän kirjoitti jotain paperille, jonka hän vielä kokouksen kestäessä minulle pöydän vastakkaiselta puolelta pöytää pitkin ojensi. 

– Paperilapulla luki ”NYT oletan, että pidätte tästä eteenpäin vähemmän melua rallinne suhteen = (Anteeksi, jos en vastannut kirjeeseesi)”. Olin kirjoittanut hänelle tästä aiheesta aiemmin kirjeen, johon hän ei koskaan vastannut ja pyysi sitä samassa lappusessa anteeksi. 

– Balestre koki, että häntä painostettiin asiassa ja oli tässä  oikeassa. Tuon kokouksen jälkeenkin meillä säilyi hyvät välit, Suomen MM-ralli säilyi kalenterissa ja rallimme MM-arvon menettäminen on sen jälkeen ollut enemmän median keksimää ja tekemää kuin ihan oikeaa todellisuutta.

Suomen MM-rallin sijaan Balestren johdolla B-ryhmän autot poistuivat  MM-sarjasta.

– Balestre sai pian tuon rallikomission kokouksen jälkeen sairaskohtauksen. Hän saapui sairaslomaltaan varmistamaan B-ryhmän lopettamisen nesteytystippapullo telineessä ja letku kädessä. Hän halusi varmistaa, että B-ryhmän aikakausi päättyy. Ja hyvä niin. B-ryhmän olemassa olosta maksoimme liian kovan hinnan