M-Sportin kakkostiimin Fordilla väkevät näytöt rallin MM-sarjassa antanut Mikko Hirvonen nousi kauden 2003 päätteeksi Petter Solbergin tallikaveriksi Subarun tehdastiimiin. Hirvonen korvasi tallissa uransa päättäneen lajilegendan ja rallin nelinkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen.

Hirvonen ajoi yhdessä Jarmo Lehtisen kanssa Subarulla täyden MM-kauden; 16 osakilpailua. He sijoittuivat Argentiinassa ja Australiassa neljänneksi, ajoivat kaksi viidettä sijaa ja päätyivät MM-loppupisteissä seitsemänneksi.

Mäkinen oli edellisenä vuonna päätynyt MM-sarjassa kahdeksanneksi, joten tätä taustaa vasten nuoren Hirvosen debyytti oli varsin onnistunut. Mutta sitä se ei lopulta ollut. Hirvoselle näytettiin tylysti ovea ja hänen tilalleen palkattiin australialainen Chris Atkinson.

Hirvonen putosi kerrasta tyhjän päälle. Kontrasti vuoden aikana tapahtuneeseen oli hirvittävä.

Kun kauden 2004 alussa Hirvonen poseerasi Monte Carlossa valokuvaajille Subarun sähkönsininen ajohaalari päällään, tasan vuosi tästä hän hitsasi Tommi Mäkinen Racingilla autonkoreja Puuppolassa. Mikon haalari oli edelleen sininen, mutta tällä kertaa se oli sävyltään hieman vaaleampi, hitsaajan siniharmaa työhaalari.

McRaen ohi oikealta

Hirvonen kertoo, että hän sai potkuistaan tiedon neljä MM-osakilpailua ennen kauden päätöstä lokakuussa 2004, juuri ennen Katalonian MM-rallin alkua.

– Olihan se nuorelle kuljettajalle kova isku. Kautemme ei ollut hirveän hyvä, vaikka se ei huonokaan ollut. Näin jälkikäteen ajatellen oli ehkä liian suuret saappaat siihen kohtaan täytettäväksi.

– Laadimme ennen kauden alkua Subarun kilpailutoimintaa hoitaneen Prodriven kanssa välitavoitteet, joiden mukaan etenimme ja joihin kauden aikana pyrimme. Ja näihin etukäteistavoitteisiin pääsimme. Siinä mielessä se oli kova paikka, kun työt loppuivat.

Hirvonen paljastaa, että Prodrive ja etenkin yhtiön johtaja David Richards olivat näreissään siitä, että nuori suomalaiskilpailija saateltiin tallin kuljettajaksi ohi Prodriven.

– Tommi Mäkinen auttoi sopimuksen syntymisessä neuvottelemalla siitä Subarun johdon kanssa Japanissa. Richards oli suunnitellut Tommin paikalle Colin McRaeta, jonka kanssa he neuvottelivat. Ja kun McRae-sopimus ei toteutunut, se totta kai närästi ja vaikutti varmasti myös siihen, että sopimustani ei avauskauden jälkeen enää jatkettu, Hirvonen paljastaa.

– Kun olimme kauden aikana ajaneet yhteisten tavoitteidemme mukaisesti, kyllä me jonkin aikaa väittelimme siitä, että mitkä ne irtisanomisperusteet oikein ovat. Mutta kyllä se oli osaltaan politiikkaa ja Australian Subarulta tullut raha, jotka kohtaloni ratkaisivat, Hirvonen summaa.

Hitsariksi Mäkiselle

Hirvonen kertoo, että kauden päätyttyä hänen managerinsa Timo Jouhki ryhtyi nopeasti kartoittamaan sopivaa ajo-ohjelmaa, jolla Hirvonen voisi antaa tallipäälliköille uudet näytöt.

– Pettymyksestä selvittyäni huomasin jonkin ajan kuluttua, että oli oikeastaan ihan hyvä, että niin kävi. Kausi kasvatti ja opetti käyttämään omaa päätäni. Rallissa pitää aina mennä kovempaa ja ajaa paremmin. Ei ole helppoa saada nimeään esille ja näyttää kaikille, että ansaitset paikkasi MM-sarjassa.

– Timo ei heittänyt kirvestä missään vaiheessa kaivoon. Myös hän oli pettynyt Subarun päätökseen, koska tähtäin oli asetettu pidemmällä kuin vain yhteen kauteen.

Jouhki rakensi Hirvoselle kuuden MM-osakilpailun ohjelman Jari Viidan vuosimallin 2003 Ford Focus WRC:lla. Lisäksi Hirvonen ajoi N-ryhmän Subarulla muutaman rallin Italiassa ja Portugalissa.

Myös Tommi Mäkinen Racingin N-ryhmän Subarulla Hirvonen nähtiin kauden aikana talvella Laukaan SM-rallissa 0-autona ja myöhemmin syksyllä Uudenkaupungin SM-rallissa numerot kyljissä. Ajoivatpa Hirvonen ja Lehtinen kauden aikana myös Japanin MM-rallin Skodalla.

Vuoden 2005 alusta Hirvonen matkasi kuitenkin Puuppolaan Tommi Mäkiselle töihin.

– Halusin keskittyä kisoihin ja ajamiseen. Tunsin Tommin ja hänelle oli helppoa mennä töihin. Sain työpaikan, johon ei ollut pitkä matka kotoa ja josta oli tarvittaessa helppo irtaantua ajohommiin.

– Samalla sain rakennella autoja ja touhuta sellaisten asioiden kanssa, joita tykkäsin muutenkin tehdä. Tommi rakenteli juuri sinä vuonna ensimmäisiä kilpa-autojaan ja siinä työssä oli mukava olla mukana, Hirvonen taustoittaa.

Viimeisen EK:n taistelu

Ennen Hirvosen kauden 2005 ajo-ohjelman viimeistä MM-rallia Espanjan Kataloniassa, jyväskyläläinen oli ajanut Viidan Fordilla kaksi viidettä sijaa ja keskeyttänyt kolmasti. Myös Skoda-keikka Japanissa päätyi keskeytykseen.

Hirvonen myöntää, että tuloksen tekeminen toi suorituksiin jonkin verran puristusta.

– Ruotsissa emme saaneet Micheliniltä ykköskorin renkaita. Ja niissä renkaissa, jotka meille toimitettiin, nastat irtosivat todella nopeasti. Jokaisen lenkin viimeiselle pätkälle startattiin käytännössä nastattomilla renkailla. Lisäksi automme tietokone sekosi. Välillä auto veti yhdellä pyörällä ja hetken päästä kaikilla.

– Muissa MM-ralleissa vauhtimme oli hyvää. Kreikassa ensimmäiseen huoltoon tullessa jopa johdimme rallia. Sain ajettua kauden aikana myös kuusi pohja-aikaa, Hirvonen muistuttaa.

Kauden viimeisessä MM-osakilpailussa Katalonian MM-rallissa koettiin sitten Hirvosen uran kannalta ratkaiseva jännitysnäytelmä. Rallin voittajasta (Sebastien Loeb) ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä, mutta yksityistallin Fordia ajanut Hirvonen ja tehtaan Citroënia ajanut Espanjan Xavier Pons järjestivät rallin kolmannesta sijasta sekuntiottelun, joka sai lopullisen ratkaisunsa vasta rallin viimeisen erikoiskokeen viimeisillä kilometreillä.

Viimeistä näyttöään ajanut Hirvonen oli toisen kilpailupäivän jälkeen sensaatiomaisesti kiinni rallin kolmannessa sijassa, kunnes lauantai-illan viimeisessä huollossa Hirvosen huoltomiehistö huomasi puolen tunnin huoltotoimien jälkeen moottorin öljypumpun hihnan vioittuneen. 

Fordin tehdastalli M-Sport tuli apuun. Malcolm Wilson lainasi Viidan mekaanikkojen ”Hepan” ja Tommin avuksi lauantain ilta- ja sunnuntain aamuhuoltoihin kaksi omaa mekaanikkoaan ja autoon asennettavaksi myös uudet jouset.

Hihna pystyttiin vaihtamaan, mutta jyväskyläläinen myöhästyi illan aikatarkastusasemalta kaksi minuuttia ja sai siitä 20 sekunnin aikasakon. Hirvonen putosi takaa-ajajaksi, kun 12,3 sekunnin johtoasema vaihtui iltahuollon jälkeen 7,7 sekunnin tappioksi. 

”Pomppi mihin sattui”

Ratkaisupäivän kahdelle ensimmäiselle erikoiskokeelle Hirvonen valitsi samat renkaat kuin Pons. Lähes 40 km matkalla hän sai kurottua eroa umpeen ainoastaan 1,3 sekuntia.

Kun edessä oli enää rallin viimeinen 28,33 km mittainen Vilaplanan EK, jotain poikkeavaa oli tehtävä. Ratkaisevalle EK:lle Hirvonen päätti ottaa tietoisen riskin.

– Kun etuautomiehistöni Timo Kankkunen ja Timo Hantunen olivat ajaneet EK:n läpi, he suosittelivat yhtä seosta kovempaa rengasta kuin Pons oli valinnut. EK:n loppuosa kun oli karheaa asvalttia ja pojat olivat laskeneet, että todennäköisesti jään Ponsille alussa, mutta otan eroa kiinni EK:n lopussa, koska karkea asvaltti kuumentaa pehmeämpää rengasta enemmän.

Sitten jännitettiin!

Väliaika EK:n puolivälissä kertoi Hirvosen ottaneen Ponsia neljällä sekunnilla kiinni. Karkealle osuudelle saavuttaessa väliaika kertoi Hirvosen nousseen lähes tasoihin Ponsin kanssa.

Viimeiset kolme kilometriä Hirvonen tuli lentämällä. Rengaspeli onnistui ja suomalaiskuljettaja ajoi EK:n viimeisen osuuden sekunnin kilometrillä Ponsia kovempaa!

Tuloksena oli Hirvosen rallin toinen pohja-aika ja hieno taisteluvoitto kolmannesta sijasta, jonka hän nappasi lopulta 1,2 sekunnin erolla Ponsiin.

Yksityiskuljettajana Hirvonen ei saanut autoonsa väliaikatietoja, koska hänen autoonsa ei saanut asentaa väliajoista tiedottavaa laitteistoa.

– Meillä Jarmon kanssa ei ollut tilanteista tietoakaan. Saimme M-Sportilta EK:n lähdössä viimeisimmän säätiedon. Vedin täysillä omaa ajoani ja vasta EK:n maalissa näin, mihin se riitti. Otin riskejä monissa mutkissa. Oikaisin kaikki ne mutkat, joissa siihen oli mahdollisuus. Auto pomppi välillä mihin sattui. 

– Yritin aika ajoin ehdottomasti liikaa. Ajoin useat kaarteet ylikovaa ja auto lähti mutkan ulostuloissa luistoon. Se ei ollut täydellinen ajo, mutta se riitti, Hirvonen kertaa ratkaisuerikoiskokeen tilanteita.

”Pirun hyvä kuski”

Viidan tallissa Hirvosen ja Lehtisen tulokseen oltiin tietysti äärimmäisen tyytyväisiä ja iloisia.

– Mikon podiumsijoitus oli hänelle ensimmäinen MM-tasolla, mutta ei varmasti viimeinen, tallipäällikkö Viita ennusti kilpailun jälkeen – ja oli oikeassa.

– On tunnustettava, että kyynel tuli silmäkulmaan. Niin hyvältä Mikon ajama tulos tuntui. Kun tuot oman autosi ja tiimin huoltomiehineen Suomesta kauas Espanjaan ja lähdet kilpailemaan meille vieraalle asvalttialustalle, ja tulos on vielä tämä, on meillä pirun hyvä kuski ja tiimi, Viita iloitsi rallin maalissa.

Hirvosen Katalonian MM-rallin hieno taistelu palkittiin paria kuukautta myöhemmin kahden vuoden tallisopimuksella Fordin kanssa. Sopimuksen julkaisun yhteydessä Hirvonen huokui itseluottamusta.

– En ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä valmis MM-sarjaan kuin nyt. Ensi kaudella ei lähdetä enää ajamaan pistesijoista. Tavoite on jatkaa siitä, mihin Kataloniassa jäätiin, Hirvonen hehkutti ja hymyilee antamalleen kommentilleen nyt 13 vuotta jälkeenpäin.

– Kun ajattelen sanomisiani, oli ainakin kovat puheet. Asenne ja itseluottamus olivat kunnossa.

– Ja noinhan sitä pitikin sanoa, vaikka yhtään en tiennyt, mitä sitä oli edessä odottamassa. Aika hauska juttu. Sillä jälkikäteen kun tuota muistelen, olihan siitä hetkestä eteenpäin vielä melko paljon uutta opittavaa jäljellä, Hirvonen nauraa.

Malcolm Wilsonin johtamalle brittitallille Hirvonen oli mieluinen paluumuuttaja.

– Koko talli mekaanikkoja myöten halusi Mikon takaisin. Hänen peräänantamattomuudesta, tsemppaavasta ja välittömästä persoonasta pidetään M-Sportilla, Wilson totesi sopimuksen julkaisun yhteydessä.

Ja eihän se Wilsonin tarjoama Ford-sopimus mitenkään huono päätös ollut. Kun Subaru lopulta vetäytyi kauden 2008 päätteeksi MM-sarjasta, Hirvonen ja Lehtinen voittivat Fordilla 14 MM-osakilpailua, ajoivat kolme MM-hopeaa, kaksi MM-pronssia ja kaksi valmistajien maailmanmestaruutta.