1960-luvulla brasilialaiset veljekset Wilson ja Emerson Fittipaldi rakensivat omia karting-autoja. Myöhemmin veljekset rakensivat myös kilpa-autoja, kuten kaksimoottorista, lasikuiturunkoista VW Beetleä, joka lähes 400 hv:n voimin oli kilpailukykyinen Ford GT40:n ja Lola T70:n kaltaisten prototyyppien kanssa Brasilian urheiluautokilpailuissa vuonna 1969.

1970-luvun alussa veljekset muuttivat Eurooppaan ja Emerson voitti Formula 1:n maailmanmestaruuden vuonna 1972 Lotuksella ja 1974 McLarenilla. Wilson menestyi heikommin, mutta hän ajoi silti kaksi kautta Bernie Ecclestonen Brabham-tiimissä vuosina 1972 ja 1973.

Wilson palasi sitten kotiin toteuttamaan unelmaansa – rakentamaan brasilialaisen Formula 1 -auton. Kansallisen sokeriosuuskunnan Copersucarin ja ilmailu- ja avaruusalan yrityksen Embraerin teknisen panoksen avulla ensimmäinen Copersucar-Fittipaldi suunniteltiin ja rakennettiin tallin päämajassa Interlagosin radan vieressä Sao Paolossa.

Copersucar-Fittipaldi debytoi Argentiinan Grand Prixissä 1975 Wilson kuljettajanaan, mutta kausi oli vaisu. Tulokset paranivat hieman vuonna 1976, kun Emerson liittyi talliin. Nopeasti kävi selväksi, että Brasiliasta oli vaikeaa ajattaa kilpailukykyistä F1-tallia.

Vuodesta 1977 lähtien Fittipaldi-autoja rakennettiin Englannissa ja Emersonilla oli seuraavana vuonna muutama lupaava tulos, mukaan lukien toinen sija kotimaassaan Rio de Janeirossa. Copersucar päätti sponsorointinsa vuoden 1979 kauden jälkeen. Fittipaldien talli lopetti toimintansa kauden 1982 päätteeksi.

Unelma brasilialaisesta F1 -tallista oli ohi.