Rallia lähes koko elämänsä ajanut Kalle Rovanperä yrittää sopeutua Japanin super formula -autojen hurjaan pitoon ja nopeuteen. Se on erittäin hankalaa, sillä formuloihin tottumattoman kuljettajan keho ja aivot eivät tahdo pysyä vauhdissa mukana.

Mika Saloa houkuteltiin uran alussa loikkaamaan formula Ford -sarjasta suoraan formula 3000 -auton rattiin eli jättämään yhden luokan välistä. Formula 3000 oli tuolloin heti seuraava luokka F1:n alapuolella. Japanissa formula 3000 on nykyään nimeltään super formula. 

Salo testasi formula 3000 -autoa jo formula Ford -kauden aikana ja pelästyi.

”Se auto meni niin kovaa, että minua pelotti. Ajattelin, että ei helvetti, ei tällaisella kukaan pysty ajamaan kilpaa. Ne menevät liian kovaa. Se oli liian iso hyppäys formula Fordista suoraan siihen”, Salo muistelee.

”Siinä kestää vuosia ennen kuin silmät tottuvat siihen vauhtiin. Kun ensimmäisen kerran testasin formula 3000 -autoa, olin ihan kauhuissani, että herranjumala, miten joku voi ajaa tällaisella autolla kilpaa edes.”

Salon mukaan silmien pitää pikkuhiljaa mukautua vauhtiin.

”Ne tottuvat, ja kaikkeen tottuu. Aivot omaksuvat se vauhdin. Se on ihan sama formula ykköselläkin. Talven jälkeen, kun on ollut kuukausi puolitoista taukoa, ja hyppää siihen F1-autoon uudestaan, niin ensimmäisenä päivänä ei siitä tule oikeastaan mitään, sillä aivot on unohtanut sen vauhdin. Mutta seuraavana päivänä se on ihan normaalia taas. Silloin tottuu nopeammin, mutta jos olisi silloin nuorena joutunut ajamaan formula 3000:lla kilpaa, luulen, että olisin satuttanut itseni ihan tosissaan, sillä auto ei vaan olisi pysynyt käsissäni.”

Toiseen suuntaan eli formuloista katollisen autoon siirtyminen oli huomattavasti helpompaa. Salo ajoi F1-uransa jälkeen paljon kilpaa GT-autoilla.

”Ne GT-autot menivät F1:n jälkeen niin hiljaa, että hyppy oli todella helppo. Muistan, kun tallikaveri veti auton paskaksi joka kisassa suurin piirtein, ja ihmettelin, että miten hitossa se voi edes osua siihen seinään, kun se auto meni niin hiljaa, että sen ehti pysäyttää ennen sitä seinää, jos se lähti käsistä.”