Ella Häkkinen on kiinnitetty McLarenin kuljettaja-akatemiaan, mikä on mahtava mahdollisuus kohta 15 vuotta täyttävälle lahjakkuudelle. Ella Häkkisen isä Mika Häkkinen ajoi McLarenilla kahdesti F1-sarjan maailmanmestariksi. Tytärkin tähtää F1-sarjaan.

Vastaavat valinnat herättävät aina pohdintaa siitä, onko naisilla mahdollisuus menestyä moottoriurheilun absoluuttisella huipulla, sillä motorsport on niitä harvoja urheilun aloja, jossa miehet ja naiset kilpailevat keskenään.

Harva muistaa tai tietää, että nainen on suorastaan dominoinut suomalaista autourheilua.

Suomen ensimmäinen merkittävä autourheilukilpailu ja ensimmäinen maantieajokilpailu oli Hangon ajo, jota pidetään Suomen MM-rallin äitinä. Hangon ajo järjestettiin ensimmäisen kerran 1921.

1929 Hangon ajon kuudenneksi ajoi neiti Karin Dahl, jolle kisa oli ensimmäinen. Hän voitti naisten luokan Willys-Knight-autolla.

1933 oli Karin Dahlin läpimurtovuosi. Hän voitti Hangon ajon valioluokan ja samalla kokonaiskilpailun ylivoimaisesti ennen Gerdt H. Wredeä. Paroni Wredekin oli vauhdikas kaveri, sillä hän oli Suomen ensimmäisiä sotilaslentäjiä. Wrede oli voittanut Hangon ajon edellisenä vuonna.

1934 Karin Dahlin maximum attack vain yltyi. Hän oli Fordillaan jälleen Hangon ajon kokonaiskisan ykkönen. Dahl oli neljä minuuttia nopeampi kuin kisan kakkonen. Vauhdin Maailma kertoi 2021, että Dahlin toista peräkkäistä voittoa juhlittiin Hangon Kasinolla aamuun asti.

Tuolloin Hangon ajo oli Suomen suurin maantieajo. Kaikkiaan Karin Dahl voitti Hangon ajon kaksi kertaa ja oli kolmesti toinen (1937, 1938 ja 1939), kunnes kilpailu jäi yhdeksäksi vuodeksi tauolle sotien vuoksi.

Painava V8-moottorinen Ford ilman ohjaustehostinta oli raskas peli, mutta parhaimmillaan Dahl oli sillä niin ylivoimainen, että sääntöjäkin muutettiin, jotta neiti Dahl ei voittaisi. Dahlille ehdotettiin, että hän lähtisi kilpailemaan ulkomaille, mutta siitä hän ei innostunut.

Sotien jälkeen kilpa-ajaja Karin Dahlista ei enää löydy jälkiä. Hän ikään kuin katosi kartalta.