Hyppää pääsisältöön
Kuva
Porsche

Antti Aarnio-Wihurin tiimi halusi kisata GT:ssä ja sitä varten tilattiin uusin Porsche 911 2,2 S – Sitten Aarnio-Wihuri päätti, ettei uusi Porsche voisi jäädä talveksi talliin. Auto vietiin Tunturiralliin ja menestystähän syntyi

Teksti
16.5.2025

Antti Aarnio-Wihurin AAW Racing Team on mukana juuri perustetussa Interserie-sarjassa. AAW Racing tahtoo osallistua myös GT-luokkien kilpailuihin, joten Stuttgartista luonnollisesti tilataan uusinta uutta oleva kilpuri, Porsche 911 2,2 S.

Keväällä 1970 toimitetulla kilpurilla ajetaan sinä vuonna vain yksi kilpailu, kun Björn Waldegård osallistuu autolla  Keimola 500 -ajoon. Tehdastilauksen yhteyteen ruksittiin viisivaihteinen manuaalivaihdelaatikko, condanvihreä ulkoväri valkoisilla Porsche-koristelistoilla sekä Recaron urheiluistuimet. 

Porsche oli tuohon aikaan suosittu merkki urheilu- ja vakioautopuolella ja myös rallissa. Olihan Leo Kinnunen voittanut Porsche 911 S:llä Pohjola-rallin marraskuussa 1968.

Kuva
Antti Aarnio-Wihuri osallistui Porschella vuoden 1971 Tunturiralliin ja voitti kilpailun.

Ensimmäinen voitto

Täysiverisenä autourheilumiehenä tunnettu Aarnio-Wihuri päätti, ettei uusi tehtaalta juuri hankittu Porsche jäisi pölyttymään talveksi talliin, vaan lähti rata-Porschella Tunturiralliin talvella 1971. Ja voittohan sieltä napsahti. Condanvihreä 911 2,2 S oli ottanut ensimmäisen voittonsa. 

– Auton korkeutta nostettiin Lapin lumisia pätkiä varten. Iskunvaimentimet ja kallistuksenvakaajat poikkesivat myös ratamallisista. Voidaan sanoa auton olleen sopiva myös rallikäyttöön, kyseisen Porschen entisöineen Roock Sportsystemsin perustaja Michael Roock kertoo.

Roockin yritys on entisöinyt Porscheja aina 356:sta 911-malliin asti. Kestävyysautoilua seuranneille Roockin nimi voi olla tuttu esimerkiksi vuoden 1996 Le Mansista. Saksalaistiimi voitti tuolloin GT2-luokan, luonnollisesti Porschella. 

Kaudelle 1971 AAW Racing ilmoittautui Porschella Ruotsissa järjestettyihin paikallisen rata-autosarjan osakilpailuihin Waldegårdin kanssa. Kauden päätapahtumana voidaan pitää Nurburgringin 1 000 kilometrin kilpailua, jossa ruotsalaiskuljettajan viereen hyppäsi jo tuohon aikaan kansainvälisenä Porsche-ässänä tunnettu ja Interseriessä kilpaillut Kinnunen. 

Kuva

Tunturin voiton jälkeen 2,2 S palautettiin Porschen tehtaalle viritettäväksi ennen varsinaisen 1971-kauden alkamista. Tärkeimpänä muutoksena oli moottorin kuutiotilavuuden nosto 2 380 kuutiosenttimetriin sekä lisävarustelistalta löytyneen option 915, vahvistetun vaihteiston, päivittäminen autoon. Samalla välitykset vaihdettiin sopivammaksi muun muassa Nürburgringille.

Jokainen tehtaan 911 2,3 ST oli yksilöllinen ja asiakkaalle räätälöity. Painon vähentämiseksi autossa ovat myös tehtaalta tilatut GFK-muoviset etu- ja takapuskurit sekä etutavaratilan luukku, pyörän kaarien levikkeet ja polykarbonaatista tehdyt sivuikkunat sekä alumiininen konepelti takana.

Kuva
Porschen sydämenä on vapaasti hengittävä, ilmajäähdytteinen bokserikuutonen.

 

Kuva
Edessä olevasta tavaratilasta löytyy varapyörä alkuperäisellä vanteella.

FIA:n säännöt sallivat kaksi tuumaa leveämmän raidevälin kuin katuautossa ja Porsche hyödynsi tätä sääntöä täysin. Samalla alkuperäiset Fuchsin vanteet vaihtuivat 7-tuumaisiin Miniliteihin edessä ja 9-tuumaisiin takana. 

– Porsche 911 2,3 ST:tä on maailmassa tiettävästi vain noin 15-20 kappaletta. Vakiomallin 911 T:n nähden muutoksilla pudotettiin auton märkäpainoa vain 930 kilon paikkeille. Uudelleen viritetty bokserimoottori tuotti noin 270 hevosvoimaa.

– Muita muutoksia autoon olivat kilpakäyttöön tarkoitettu kytkin, öljynlauhdutin kummassakin etupyöränkaaressa sekä sadan litran polttoainetankki kahdella polttoainepumpulla, Roock luettelee. 

Laji vaihtui

Rata-autouransa jälkeen Porsche päätyi rallicross-radoille kaudeksi 1978, kun Martti Kangas kilpaili autolla rallicrossin EM-sarjassa. Ennestään myös muilla päällysteillä kuin asvaltilla menestynyt veteraaniauto siivitti Kankaan EM-pisteissä neljänneksitoista. 

Tämän jälkeen auton tarina kuitenkin hämärtyy ja silminnäkijähavainnot astuvat peliin. Joidenkin aikalaisten, varikoilla pyörineiden tahojen mukaan auto myytiin Ruotsiin pian kauden 1978 jälkeen. Toiset lähteet kertovat auton pysytelleen aktiivisesti suomalaisessa rallicrossissa seuraavat 10 vuotta.

Saksalaisen Roockin mukaan jäljet johtavat kuitenkin rallicrossiin, jossa auto oli kunnostautunut jo ennestään. Jossain vaiheessa samaa runkonumeroa kantaneeseen koriin on asennutettu neliveto, joka perustui Audin nelivetoon alkuperäisen vaihteiston säilyessä autossa. Ajankohta osuu yksiin ensimmäisten nelivetoisten rallicross-Porschejen kanssa, jotka alkoivat yleistyä Euroopan radoilla yhtä aikaa B-ryhmän luokitusautojen kanssa. 

Kuva
Ohjaamo on minimalistinen kertoen kuljettajalle kaiken tarvittavan.
Kuva
Ohjaamoa hallitsevat 1970-luvun alun Recaron kuppi-istuimet. Samanlaisissa istuivat Kinnunen ja Waldegård vuonna 1971.

Roockin kertoman historian mukaan auto muutettiin nelivetoiseksi vuonna 1985 ja sillä kilpailtiin aktiivisesti aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. Tämän jälkeen autoon asennettiin 993-sukupolven Porschesta otettu 3,6-litrainen vapaasti hengittävä moottori.

Jossakin vaiheessa auton historiaa, todennäköisesti auton modernisoimiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi, siihen asennettiin sähköinen ohjaustehostus. Auto hävisi vuosiksi kilpa-areenoilta ja sen uskottiin jo tuhoutuneen.

Yllättäen runkonumeroon pohjautuen Roock löysi ja osti auton Suomesta ja kuljetti sen Saksaan. Aikeenaan Roockilla oli entisöidä auto siihen kuosiin, jolla kaksikko Kinnunen–Waldegård kilpaili Nürburgringillä vuonna 1971. Työt alkoivat heti auton saavuttua Saksaan. Suuri osa arviolta 2 000 työtunnista meni aikalaisten osien etsimiseen. Vuonna 2019 aloitettu työ saatettiin loppuun syksyllä 2021. 

– Restaurointi vei todella paljon aikaa, paljon enemmän kuin osasin odottaa. Kaikki piti rakentaa uusiksi alkuperäistä vastaavaksi ja alkuperäisosilla. Halusin palauttaa moottorin, voimansiirron, vaihteiston, alustan sekä korin siihen kuntoon, millä Leo Kinnunen ja Björn Waldegård ajoivat Nürburgringillä vuonna 1971, Roock kertaa prosessia.

Kuva
Kun Porschen ura loppui rata-autoilussa, Martti Kangas teki siitä rallicross-auton kilpaillen sillä mm. EM-sarjassa.

Condanvihreä 2,3-litrainen Porsche valmistui sopivasti, jotta ilmoittautuminen kuluneen vuoden Le Mans Classiciin oli mahdollista. Yhdessä tiiminsä kanssa Roock jatkoi condanvihreän Porschen perintöä kilparadoilla voittaen aikakausilähtönsä GTS-luokan.

Historiallisessa seurassa vihreä, äärimmäisen siistikuntoinen Porsche erottuu edukseen. Alkuperäisiä Miniliten vanteita sekä Porsche-tekstejä myöten alkuperäistä vastaavaan kuntoon saatettu Porsche kellotti myös luokan nopeimman kierrosajan.

Vuodet eivät ole upeakuntoista vanhaa kilpuria rasittaneet – olipa se sitten loppupelissä AAW Racingin aikanaan käyttöönsä tilaama tai sen runkonumeroa kantava täysin entisöity replica?

Kommentit

Ei vielä kommentteja
Vauhdin Maailma 2/2025