Kuva

On 3.3.1986. Kauden kolmas MM-osakilpailu Portugalin ralli on käynnistynyt noin 20 km Estorilistä pohjoiseen sijaitsevan Sintran alueella ajettavilla asvalttierikoiskokeilla. Rallin aloituksena Lagoa Azulin (5,0 km), Peninhan (6,5 km) ja Sintran (10,5 km) EK:t oli määrä ajaa kolme kertaa peräkkäin. 

Reilun kuuden tunnin aikana yleisölle tarjoutui mahdollisuus nähdä ja kokea ralliautot useaan eri kertaan. Se veti erikoiskokeiden varsille arviolta yli puoli miljoonaa yli-innokasta katsojaa, joista osa halusi koskettaa ohi kiitävää ralliautoa.

Kilpailun järjestäjä ei saanut tiellä seissyttä yleisöä kuriin. Tästä huolimatta EK:t päätettiin ajaa. Kilpailijoiden tehtävänä oli ajaa yleisömereen ja luotettava katsojien väistävän viime hetkellä.

Jo ensimmäisellä EK:lla tapahtui se, mitä huippukuljettajat olivat pelänneet. Timo Salonen ajoi ulkokaarteessa yleisömassan edessä seisoneen tv-kuvaajan jalan yli, koska kuvaaja ei pystynyt väistämään, eikä liikkumaan taaksepäin.

Ensimmäinen kolmen EK:n kierros sujui hyvän onnen avustamana ilman toista vakavaa onnettomuutta. Kärkikuljettajat olivat järkyttyneitä kokemastaan, mutta rallia päätettiin jatkaa.

Kuva

Kuva

Markku Alénin arkistosta viime talvena löytyneen alkuperäisen vetoomuspaperin teksti: Syyt siihen, miksi kaikki allekirjoittaneet kuljettajat eivät halua jatkaa Portugalin MM-rallia, ovat seuraavat:

– Haluamme osoittaa kunnioitusta kuolleiden omaisille ja kaikille loukkaantuneille.

– Tilanne Portugalissa on hyvin erityinen: mielestämme meidän on mahdotonta taata katsojien turvallisuutta.

– Rallin ensimmäisellä EK:lla tapahtunut onnettomuus johtui siitä, että kuljettaja yritti väistää tiellä seisoneita katsojia. Onnettomuutta ei aiheuttanut auton luokka tai sen nopeus.

EK:lla 4 (Lagoa Azul 2) noin neljä kilometriä lähdöstä oli pieni suora, jonka päässä oli vasemmalle kaartuva mutka. Ennen mutkaa tiessä oli painauma, jonka seurauksena jarrutettaessa auton jouset painuivat pohjaan ja kaarteeseen käännettäessä ne palautuivat yläasentoon.

Ensimmäisenä tallikuljettajien jälkeen paikalle ajoi B-ryhmän Ford RS 200:lla Portugalin Joaquin Santos, joka menetti painauman kohdalla jarruttaessaan autonsa hallinnan; Ford syöksyi ulkokaarteessa olleen yleisön päälle.

Onnettomuudessa menehtyi heti kolme ihmistä; kaksi lasta ja nainen. Yli 30 katsojaa loukkaantui. Myöhemmin kolmas vakavasti loukkaantunut lapsi menehtyi sairaalassa.

Onnettomuus tapahtui kovassa vauhdissa. Ensimmäisellä ajokerralla EK:n pohja-ajan jakaneiden Markku Alénin, Henri Toivosen ja Walter Röhrlin keskinopeus oli peräti 133,33 km/h.

Alénin aloituksesta lakkoon

Vaikka ihmisiä oli jo kuollut, EK:n annettiin jatkua ja matkaan lähetettiin vielä 10 autoa. MM-sarjan kärkikuljettajat olivat siirtyneet onnettomuudesta tietämättöminä EK:n jälkeiselle huoltoalueelle, jossa Peugeotin, Lancian ja MG Metron huollot olivat vierekkäin.

Alén oli käymässä Peugeotin huollossa, kun tieto onnettomuudesta saapui. Rallia johtanut Alén kertoi ensimmäisenä ajatuksen kilpailun keskeyttämisestä, jonka jälkeen Metrolla kilpaillut englantilainen Tony Pond tuli keskustelemaan Alénin, Timo Salosen ja Juha Kankkusen kanssa.

Pond oli hieman aiemmin keskustellut Audilla ajaneen Röhrlin kanssa. Pond ja Röhrl kannattivat Alénin esitystä kilpailun keskeyttämisestä.

Huoltopaikalla käytyjen keskusteluiden tuloksena jokainen 11:stä tehdastalliautokunnan kuljettajasta ja kartanlukijasta päätti jättää loput Sintran alueen erikoiskokeista ajamatta. Kilpailijat siirtyivät huollosta kilpailukeskukseen pohtimaan tilannetta. 

Kolme tuntia kestäneen kokouksen tuloksena kilpailijat päättivät vetäytyä Portugalin MM-rallista. Kokouksen sihteerinä toiminut Tony Pondin kartanlukija Rob Arthur kirjoitti hotellin kirjepaperille klo 15.30 paikallista aikaa kuljettajien vetoomuksen rallien turvallisuuden parantamiseksi, jonka jokainen tehdastallin autokunta allekirjoitti.

Vetäytymispäätöksen tultua julki Walter Röhrl puki TV-haastattelussa kilpailijoiden tunnot sanoiksi.

– Meidän on osoitettava maailmalle, että me emme ole tappajia. Yksikin ralliautoilussa menetetty ihmishenki on liikaa.

– Me ajamme kilpaa ja me ajamme lujaa, mutta emme voi tehdä sitä ihmishenkien kustannuksella. Koska kilpailun järjestäjät eivät pysty arvioimaan tähän liittyviä riskejä, meidän on se tehtävä, Röhrl painotti.

Fiorio raivostui ja FISA uhkaili

Kuljettajien vetäytymispäätös oli yksimielinen. He eivät tietenkään aavistaneet millaisen reaktion päätös aiheuttaisi, sillä kuljettajien palkanmaksajilla ja tallipäälliköillä oli eri näkemys tilanteesta.

Ainoastaan Peter Ashcroft, onnettomuusauton valmistajaa edustava Fordin tallipäällikkö, oli jo päättänyt vetäytymisestä ja tuki siten kuljettajiensa päätöstä. MG Metron tallipäällikkö John Davenport olisi halunnut jatkaa, mutta hän antoi kuljettajien tehdä päätöksen.

Peugeotin tallipäällikkö Jean Todt oli aluksi vetäytymistä vastaan ja hän kutsui paikallisia katsojia jopa ”afrikkalaisiksi valkoisella iholla”. Myöhemmin illalla hän kuitenkin muutti mielipiteensä, ehkäpä saamansa kovan kritiikin seurauksena.

Lancian tallipäällikkö Cesare Fiorio oli onnettomuuden tapahtuessa kotonaan Italiassa potemassa flunssaa. Hän saapui Portugaliin vasta seuraavana päivänä. Fiorio vastusti tiukasti kuljettajien päätöstä.

Samaa mieltä olivat rallin järjestäjät, jotka ajattelivat, että kun loput Sintran erikoiskokeita perutaan, se riittää ja ralli jatkuisi. Ja niin myös tapahtui.

Ralli jatkui ilman tehdaskuljettajia. Lopputuloksissa kärkikolmikon muodostivat Joaquim Moutinho, Carlos Bica ja Giovanni del Zoppo.

Autourheilun kansainvälinen liitto FISA syytti kuljettajia siitä, että he antoivat ralliurheilulle huonon kuvan. Liitto uhkasi jopa perua vetäytyneiden kuljettajien lisenssit.

FISA ei puuttunut turvallisuusepäkohtiin, eikä kuljettajien pyytämiin turvallisuustoimenpiteisiin suostuttu ennen kuin kahta kuukautta myöhemmin tapahtui toinen valtava tragedia; Henri Toivosen ja Sergio Creston henget vaatinut onnettomuus Korsikalla.