Puoli vuotta Päitsi-treeniä takana – tuloksena 206 tuntia harjoittelua ja 26,2 kilon painonpudotus
Kun puoli vuotta sitten päätin, että aion osallistua Päijänteen ympäriajoon, sain aika paljon erilaisia viestejä. Lähipiiristä todettiin, että kyllähän äijä siihen pystyy, mutta ulkopuolisilla ei uskoa juuri ollut. Eräs kollega sanoi, ettei ikinä uskonut moiseen, ja vetosi menneeseen koeajoreissuun, jossa jäin illallisreissulla puuskuttamaan mäkeen.
Ja tottahan se on, olin todella huonossa kunnossa. Kuntopolulla jouduin pysähtymään mäkiin ottamaan happea kävellessäni. Painoa oli tässä jumalaisessa 180-senttisessä vartalossa 125,1 kiloa.
Nyt on tullut harjoiteltua kokonaisuudessaan 206 tuntia ja pudotettua painoa 26,2 kiloa. Tuo kävelylenkki menee nyt kevyellä hölkällä. Hyvässä kunnossa en luonnollisesti ole vieläkään, mutta huomattavasti paremmassa kuin alkutilanteessa.
Kun aloitin, pystyin viikossa ajamaan enduroa muutaman tunnin. Nyt syyskuussa tunteja pyörän päällä kertyi 28. Viime viikolla ajoin kaksi kertaa yli puolitoistatuntisen setin. Helpolla radalla toki, ja hissukseen.
Olen tilanteeseen aika tyytyväinen. En siihen, miten kovaa ajan, vaan siihen, että pääsen ylipäätään ajamaan enemmän. Pyörän päällä oleminen tuntuu paremmalta, ja treeneihin tekee mieli lähteä uudelleen. Sehän tässä oli tarkoituskin.
Töitä riittää vielä hirmuisesti. Puolet on takana ja puolet edessä. Nyt alkaa todellinen puurtaminen, sillä painon pudottaminen on pienemmässä roolissa. Painan 98,9 kiloa, joten laihtua pitää, mutta puoli kiloa viikossa riittää, ja keskityn pääsääntöisesti palautumiseen.
Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt kun ihmiset sanovat, että onpa mies hyvässä kunnossa, he vertaavat minua siihen 125-kiloiseen mieheen. Jos olisin painanut puoli vuotta sitten 80 kiloa ja nyt 98 kiloa, niin kylläpä hämmästelisivät aivan eri tavalla.
Alla olevassa videossa käyn läpi, missä nyt mennään. Mitä puolessa vuodessa on muuttunut, miksi olen tyytyväinen ja mikä siinä Päitsissä edelleen mietityttää?
Mukana on myös ajoa Karkkilasta. Siitä voi jokainen tarkistaa, onko päätoimittajan optimismille katetta.
Jos video ei näy, se löytyy TÄÄLTÄ
Sitten kysytään kaverilta, joka osaa
Kun itse on tarpeeksi kauan pohtinut, tekeekö oikeita asioita, kannattaa kysyä joltain, joka tietää. Seuraavana vuorossa olevaan videoon sain haastateltavaksi vuoden 2015 Päitsivoittajan ja moninkertaisen MM-mitalistin Marko Tarkkalan.
Markon viesti oli selvä: ajokunto syntyy ajamalla. Vaikka muu kunto olisi kuinka hyvä, pyörän päällä pitää viettää aikaa. Eikä jokaisen treenin tarvitse olla saman pitkän lenkin kiertämistä hampaat irvessä.
Tekniikkaa, nopeutta, kestävyyttä ja palautumista. Myös keiloja ja kahdeksikkoja. Siinä tuli päätoimittajalle tekemistä ilman, että tarvitsee keksiä yhtään uutta harrastusta.
Jos video ei näy, se löytyy TÄÄLTÄ
Projektin alussa totesin, että joka päivä pitää tehdä jotain. Sitä hämmästeltiin ja treenimäärää jopa paheksuttiin.
”Et ikinä jaksa tuolla määrällä”, viesteissä kerrottiin.
Olen jaksanut puoli vuotta ja aion jaksaa vielä toisen mokoman.
Joka päivä jotain.
Voit seurata projektia sosiaalisessa mediassa
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.