Juttu on julkaistu Vauhdin Maailmassa 9.6.2025.

Kuva

Kirjoittaja on yli 40 vuotta moottoriurheilussa työskennellyt valokuvaaja, toimittaja, rallikuljettaja ja -kartanlukija. Vauhdin Maailman avustajana hän aloitti vuonna 1976.

Tiesitkö, että lähtönumerolla 1 on ajettu 193 rallin MM-osakilpailuvoittoa? Eli käytännössä joka kolmas MM-ralli on voitettu autolla, joka on lähetetty reitille ensimmäisenä. Kaikista lähtönumeroista juuri ykkösellä on ajettu ylivoimaisesti eniten MM-tason ykköstiloja. Seuraavana listalla ovat numero 3 (90 voittoa) ja 2 (62 voittoa). 

Knoppitietona se, että suurin lähtönumero, jolla MM-ralli on voitettu, on 110. Tähän urotekoon ylsi Yhdysvaltojen autoteollisuuden sydänmailla Detroitissa, Press on Regardless MM-rallissa voittoon Toyota Corollalla yltänyt kanadalaiskuljettaja Walter Boyce. Kyseisessä MM-rallissa jostain syystä MM-pisteistä ajaneet kilpailijat lähetettiin numerosta 101 alkaen reitille.

Kun vuosia sitten ralliauton etuoviin liimattiin numero 1, se oli kunnia-asia. Ykkönen kertoi ralliyleisölle, että lähdet reitille ensimmäisenä, sinä ajat kyseisen rallisarjan johdossa ja/tai puolustat kyseisen kilpailun voittoa. Numero 1 oli mestarin tunnus, joka kertoi, että olet rallin suurin voittajasuosikki.

Mutta näin ei ole enää.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ LÄHTÖNUMERO tai lähtöpaikka 1 merkitsee soraralleissa kirousta eli sitä, että joudut lähtemään reitille ensimmäisenä puhdistamaan muille tietä ja parantamaan takana ajaville pitoa. Rallikuljettajat ovat kritisoineet jo vuosia, että lähtöjärjestys tulisi rakentaa oikeudenmukaisemmaksi. MM-pisteiden kärjessä ajavat autokunnat maksavat alkukauden menestyksestään aina kovan hinnan.

Ja juuri nyt elämme rallin MM-sarjassa aikaa, jolloin MM-kalenterissa on peräti seitsemän perättäistä sorapinnalla ajettavaa MM-osakilpailua, joihin alkukaudesta menestyneet autokunnat joutuvat auraamaan tietä ensimmäisenä. Toyotan Elfyn Evans ehti talven aikana nousta jo merkittävän suureen MM-pistejohtoon, joka alkukesän sorarallien auraustehtävissä on huvennut jo olemattomiin.

Tällä hetkellä parhaiten lähtöpaikkapeliä ovat pelanneet Toyotan Sebastien Ogier ja Kalle Rovanperä sekä Hyundain Ott Tänak. Kolmikko kun antaa Evansin aurata vielä muutaman kisan kärkipaikalla niin sen jälkeen kannattaa iskeä. Kärjen taakse hankitun lähtöpaikan merkityksestä oleellisen kertoo se, että kaksi MM-rallia kuudesta väliin jättänyt Ogier ajaa hyviltä lähtöpaikoilta iskeneenä pisteissä jo toisena. 

Myös Rovanperä ajaa erittäin fiksusti ja hän on varmasti syksyn ratkaisuralleissa vahva. Myös Tänak omaa hyvät hyökkäysmahdollisuudet, mutta Virosta ja Suomesta virolaiskuljettaja tarvitsee onnistumiset, jotta hänen toinen MM-kultahaaveensa pysyy loppuun asti elossa.

ERIKOISKOKEINA KÄYTETTÄVÄT soratiet ovat vuosikymmenien ajan olleet samanlaisia. Teiden pinnalla on aina ollut irtohiekkaa ja pieniä liukkaita kivenmurusia. Miksi sitten aiempina vuosina samaa ongelmaa ei ole esiintynyt? Syy on yksinkertainen: 70-, 80- ja vielä 90-luvullakin ralliautojen jousituksen, renkaan ja voimansiirron kombinaatio oli vielä niin heikko, että se ei pystynyt ulosmittaamaan puhdistuneesta tien pinnasta parempaa pitoa. Kärjessä ajavalle pito oli muihin nähden vain niin vähän heikompi, että sillä ei loppujen lopuksi ollut mitään merkitystä lopputulokseen. Ja jos sattui satamaan, suorituskykyeroa eri lähtöpaikkojen välillä ei ollut yhtään.

Kuljettajat ovat ehdottaneet shakedownin yhteyteen aika-ajoa, jonka tulosten perusteella he saisivat valita kuhunkin ralliin lähtöpaikkansa. Tämä olisi kenties se kaikista tasapuolisin vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on rakentaa jäykkä ja kovaseoksinen rengas sekä käytännössä puolittaa jousituksen joustovara ja heikentää voimansiirron lukkojen tehoa, joiden avulla pitoa merkittävästi heikennettäisiin ja tätä kautta lähtöpaikkojen roolia vähennettäisiin. Mutta tätä vaihtoehtoa kuljettajat eivät kannata.

KUN LÄHTÖJÄRJESTYSONGELMA on ollut näinkin kauan tiedossa niin myös kalenterin laatijoiden tulisi vallitseva tilanne työssään huomioida. Onko mitään järkeä rakentaa seitsemän sorarallin putkea vai pitäisikö väliin lisätä pari asfalttirallia, joissa reitille ensimmäisenä starttaamaan joutuva autokunta saisi vaihteeksi suurimman hyödyn? 

Autourheiluun kuuluvat erilaiset strategiat, ja on vain hyvä asia, että eri lajien mestaruuksia ei voida voittaa koko ajan kaasu pohjassa ajamalla. Mutta mielestäni ralli menee väärille urille, mikäli mikään ei muutu ja koko MM-sarja halutaan huippukuljettajia ja -autoja lähtöjärjestyksellä rankaisemalla pitää keinotekoisesti tasaväkisenä.

Kilpailijoiden ja tiimien ensisijainen pyrkimys tulisi aina menestyä jokaisessa MM-osakilpailussa mahdollisimman hyvin. Sääntöjenlaatijat ovat epäonnistuneet, mikäli säännöt suosivat mestaruustaisteluun nousemista vasta syksyn asfalttikisojen alkuun mennessä.