Hyppää pääsisältöön
Kuva
Markku Alen Kuva: Heidi Koivunen

190-senttisen Markku Alénin pää nousi F1-autosta kuin näkötorni: ”Pääsi ilmaa kypärän alle, ja meinasin tukehtua, kun alaremmi painoi kurkkuun ja meinasi viedä aataminomenan”

30.10.2025

Rallikuljettaja Markku Alén pääsi ajamaan F1-autoa Estorilin radalla 1980-luvun lopulla. 

”Se oli unelma, jota olin aina halunnut! Kokemus!”

Vanha viisaus sanoo: varo, mitä toivot.

Alén kertoo, että F1-ajosession Portugalissa oli järjestänyt Martini, joka oli suomalaisen työantajan Lancian pääsponsori. Kaikki tapahtui niin nopealla aikataululla, että Marchin F1-auton ohjaamoa ja penkkiä ei oltu lainkaan säädetty 190-senttiselle Alénille sopivaksi.

”Se oli aivan katastrofi koko ajoasento siinä vehkeessä. Tänä päivänä ei formulaa pystysi ajamaan sillä ajoasennolla, millä ajoin silloin”, Alén kertoo.

Kuljettajaa piti muokata. Ajokenkien kärjet leikattiin pois. 

”Adidas oli tehnyt meille hienot uudet ajokengät. Kaveri joka ne kengät oli meille junaillut manasikin sitä, mitä ne kengät olivat maksaneet, kun niistä vedettiin nokka pois. Jalkani koko on 45–46, ei ne mahtuneet sinne autoon, varpaat ottivat koko ajan ylätankoon kiinni. Oli se aika show.”

Alénin pää taas nousi aivan liian korkealle F1-autosta.

”Kun Estorilin suoraa mentiin jotain naftia kolmeasataa, niin meinasi kypärä lähteä päästä, olin niin pitkä. Olin kuin näkötorni siellä autossa. Pääsi ilmaa kypärän alle, mikä heitti kypärää, jonka alaremmi painoi kurkkuun. Meinasin tukehtua, henki ei kulkenut, kun se remmi ahdisti ja meinasi viedä aataminomenan. Se oli niin karmea sen ilman voima, kun pääni oli niin korkealla. Ei se auto ollut tehty 190-senttiselle.”

Alénin edellä ajoi testikuljettaja oppaana.

”Tämä guide ajoi ihan helvetin kovaa, en uskaltanut vetää läheskään yhtä kovaa kurveihin kuin se. Se ajoi ihan liian kovaa taitoihini nähden siinä vaiheessa, ja siihen nähden, miten mahduin sinne ohjaamoon ja vaihteita vaihtamaan.”

Jos F1-autoa olisi muokattu paremmin pitkälle suomalaiselle sopivammaksi, nautinto olisi noussut paljon suuremmaksi.

”Se olisi ollut ihan eri homma. Kun ajoin Le Mansia, ohjaamo oli tehty kuljettajalle, niin olihan se ihan eri fiilis ajaa kurveihin. Siinä F1-autossa olin kuin näkötorni siellä ylhäällä.”

Silti Alénia hymyilytti kovasti, kun hän nousi varikolla F1-autosta.

”Kokemus oli hieno, vaikka se oli vaikea. Se oli elämys.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja
Vauhdin Maailma 9/2025