Hyppää pääsisältöön
Kuva
B-ryhmälläiset. Kuva Marko Mäkinen.
Hannu Mikkolan Audi rikkoutui vuoden 1985 Jyväskylässä, siksi sen suorituskyky mitattiin myöhemmin Saksassa.

Superautojen suorituskykyä ei tarvitse arvailla, sillä tässä on mitattu totuus B-ryhmän autojen suorituskyvystä

18.7.2025

Harvoin moottoriurheilussa on puhuttanut yksikään neljän vuoden ajanjakso yhtä paljon kuin rallin legendaarinen B-ryhmän aikakausi 1983–1986. Nelivetoiset superautot innostivat kuljettajia sekä yleisöä kunnes ralliautojen teknisten innovaatioiden hallitsematon tulva päätti B-ryhmän dramaattisesti kauteen 1986.

Nelivetoisten superautojen myötä rallissa koettiin suorituskyvyn hurja nousu. Esimerkiksi vuosina 1983–1985 Suomen MM-rallissa Ouninpohjan ennätysaikaa parannettiin lähes minuutilla! Ouninpohjan ison tien ennätykseksi jäi Hannu Mikkolan vuonna 1985 Audi Quattro S1:llä ajama aika 11.35 (127,30 km/h), jonka jälkeen B-ryhmäläisiä ei enää Ouninpohjassa nähty. 

Suomi, Saksa, Belgia

B-ryhmän huippuvuosista tulee piakkoin kuluneeksi tasan 40 vuotta. Aika kultaa muistot, sillä vuosi vuodelta B-ryhmäläisten suorituskyky on miesmuistissa merkittävästi kohentunut. Tekniikan Maailma mittasi 1980-luvulla kolmen rallin nelivetoisen sekä yhden rallista rallicrossiin rakennetun superauton suorituskyvyn, joten on aika palauttaa muistiin autojen todelliset suoritusarvot.

TM:n mittauksiin osallistui vuonna 1985 B-ryhmän Audi Quattro A2, Timo Salosen Peugeot 205 T16 Evo sekä Hannu Mikkolan Audi Quattro S1, ja neljä vuotta myöhemmin rallicrossissa yhä enemmän rallivuosista kehitetty Matti Alamäen Peugeot 205 T16 RC.

 

Esimerkiksi vuosina 1983–1985 Suomen MM-rallissa Ouninpohjan ennätysaikaa parannettiin lähes minuutilla! 

 

Mittaukset hoitivat TM:n autotoimituksen Hannu Ahonen ja Kari Pynnä. Kiihdytyksistä mittaustilanteissa vastasivat autojen omat kuljettajat Kari O. Sohlberg, Timo Salonen, Hannu Mikkola ja Matti Alamäki. Mittaukset toteutettiin ns. viidennen pyörän eli Peiseler-mittauspyörän avulla, joka sai kiihdytyksissä elämänsä kyytiä.

Timo Salosen Peugeot mitattiin suoraa rallin maailmanmestaruuden Saloselle ja Harjanteelle ratkaisseen vuoden 1985 Suomen MM-rallin jälkeisenä päivänä, Tikkakosken lentokentällä. Autossa oli sorapyörät alla ja sen välitys oli rakennettu Jyskälää varten tiuhaksi, joten Peugeotin huippunopeus ei sorapyörillä yltänyt 200 km/h.

Mikkolan Audi piti mitata samassa yhteydessä, mutta Hannu kolhi Jyväskylässä autoaan sen verran pahoin, että mittaukset toteutettiin myöhemmin syksyllä Saksassa. Matti Alamäen rallicrossiin viritetty B-ryhmän Peugeot mitattiin juuri ennen lajin EM-sarjan alkua keväällä 1989 Belgiassa. Mittaukset suoritettiin sateisen sotilaslentokentän märällä asfaltilla.

Printteri syliin

TM:n Hannu Ahonen kertoi, että suorituskykymittauksien hankalin osuus oli löytää B-ryhmäläisten kevlar- ja hiilikuitukuorien alta Peiseler-pyörälle riittävän tukeva kiinnityspaikka. Kun sellainen kohta oli löytynyt niin seuraava murhe oli etsiä mittaustuloksia tallentaneelle ja tulosnauhaa syöttävälle printterille sopiva paikka ohjaamosta. Normaalisti printteri kiinnitettiin kumituttien avulla ohjaamon sisäpuolelle tuulilasiin kiinni, ja näin päätettiin toimia Salosen Peugeotinkin kohdalla.

Ahonen kertoi, että kun Salonen painoi ensimmäisen kerran kaasun pohjaan ja nosti kytkimen ylös, niin printteri lensi tuulilasista suoraa kakkosohjaajan paikalla istuneen Ahosen syliin.

- Varoin painamasta stop-nappia, että saisimme tulokset varmasti talteen, ja onnistuin siinä. Ja ne kiihdytykset olivat kokemuksia, joita en enää työurani aikana kokenut, keväällä 2024 edesmennyt Ahonen muisteli.

Kuva
Timo Salosen voittoisa Peugeot mitattiin Suomen MM-rallin jälkeisenä maanantaina Tikkakoskella.

Crossiauto nopein

B-ryhmän rallimoottoreiden käyttökierrosalue rakennettiin välille 5000–9800 r/min. Audi Quattro S1:ssä KKK-ahtimen turbopaine kiihdytystilanteessa oli 2,8 baria, Salosen Peugeotin turbon ahtopaine oli 2,5 baria, jolla moottorin teho Jyväskylään oli säädetty 430 hevosvoimaan. Peugeotissa oli sorarenkaat alla, joten renkaiden aiheuttaman voimansiirtolaitteiden epätasapainon vuoksi auton huippunopeutta ei voitu mitata. 

Alamäen Peugeotissa oli niin sanottu Evo3-moottori, joita valmistettiin vain kolme kappaletta. Moottorista puristettiin 3,2 barin ahtopaineella 630 hevosvoiman tehot. Se oli lähes 200 hevosvoimaa enemmän kuin Salosen voittoisessa Peugeotissa neljä vuotta aiemmin. 

Alamäen crossiauto oli Juha Kankkusen vanha tehtaan ralliauto, ja se osoittautui nelikon nopeimmaksi B-ryhmäläiseksi. Tosin auto oli myös 100 kg soralle rakennettua ralliautoa kevyempi.

Kuten oheinen tulostaulukko kertoo, suorituskyvyn kehitys oli huimaa, mutta valitettavasti Esson baareissa tiedetyt luvut ovat kaukana todellisuudesta.

 

Mittaustuloksia
AUTO Audi Quattro S1 Peugeot 205 T16 Evo Peugeot 205 T16 RC Audi Quattro A2
Vuosimalli 1985 1985 1989 1983
Testikuljettaja Hannu Mikkola Timo Salonen Matti Alamäki Kari O. Sohlberg
SUORITUSKYKYARVOT (sekuntia)        
0-50 km/h 1,8 1,7 2,0 1,7
0-80 km/h 2,7 2,8 3,0 3,6
0-100 km/h 3,8 3,6 4,0 5,5
0-120 km/h 4,9 4,8 4,9 7,4
0-140 km/h 5,8 6,4 5,4 10,2
0-160 km/h 7,5 7,9 7,3 *
0-180 km/h 9,1 10,5 8,7 *
0-200 km/h 11,8 ** 10,2 *
0-400 metriä (s/km/h) 11,5/197 11,7/190 11,4/205 14,6/152
* Ei mitattu ** Huippunopeus alle 200 km/h

Kommentit

Ei vielä kommentteja
Vauhdin Maailma 6/2025