Kari O. Sohlbergilla on 60 vuotta täyttävästä Tunturirallista paljon muistoja: "Olen kerran elämässäni nähnyt luonnossa susia, ja tämä tapahtui Tunturirallin erikoiskokeella, jossa kaksi sutta jolkotteli edestämme tien yli"
Juttu on julkaistu Vauhdin Maailmassa tammikuussa ja lehden numerossa 1/2025.
Tunturiralli tai nykyisin kansainvälisestä nimestään Arctic Lapland Rallyna tunnettu tapahtuma on maamme toiseksi pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty rallikilpailu. Ralli syntyi Rovaniemellä vuonna 1966, josta alkaen kairoja on kierretty vuoden 1974 energiakriisitäkin huolimatta jokaisena vuonna.
Tammi-helmikuun kaamos, metriset lumikinokset sekä paukkupakkaset ovat luoneet rallin ympärille jo seitsemällä vuosikymmenellä haastavat puitteet ja taian, joka kestää.
Moottori kävi yötä päivää
Rallin ensimmäisellä voittajalla, autourheilun kotimaisen lajiliiton AKK-Motorsportin kunniapuheenjohtajalla ja vuorineuvos Kari O. Sohlbergilla, on Tunturirallista hyviä muistoja.
– Pimeys ja kova pakkanen ovat aina luoneet Tunturirallille oman jännitteen ja mielestäni myös oman hohtonsa kilpailuun. Rallin olosuhteet asettavat myös autot koetukselle. Lapin metsien ja jänkien äärettömyys ovat aina kiehtoneet minua, Sohlberg aloittaa.
Ensimmäiseen Napapiirin Tunturiralliin Sohlberg sekä hänen kakkosohjaajansa Yrjö Rouhunkoski lähtivät kohti tuntematonta. Heillä, kuten ei muillakaan kilpailijoilla, ollut Lapin erämaassa ajetusta rallikilpailusta mitään kokemusta.
Kilpailijat lähetettiin noin tuhannen kilometrin reitille Rovaniemeltä lauantai-iltana ja yhtä lyhyttä taukoa lukuun ottamatta rallia ajettiin yön yli yhtä soittoa sunnuntaille puolille päiville, jolloin kilpailijat saapuivat maaliin Rovaniemelle.
1980-luvun taitteessa Pauli Toivonen ja Ulf Grönholm hiiltyivät toisiinsa käsirysyyn asti.
Reitti kiersi Kemijärven, Sodankylän ja Kittilän kautta ylös Pallastunturille, josta reitti suuntautui takaisin Rovaniemelle. Rallin lyhyt tauko vietettiin Pallastunturilla, jonne kärkikuljettajat saapuivat 42 asteen pakkasessa klo 2 yöllä. Tauolle saavuttaessa Sohlberg ajoi kilpailussa neljäntenä.
– Tauon aikana söimme poronkäristystä. Pakkasta oli todella paljon, ja etenkin sen ajan Volkswagenien työntötankomoottorit olivat herkkiä rikkoutumaan pakkasessa. Muistan, kuinka jouduimme pitämään automme käynnissä koko rallin ajan. Ja ei se ralliautomme sisältäkään kovin lämmin ollut. AAW-tallin ralliautoihin oli kuitenkin asennettu polttoainekäyttöinen lisälämmitin, joka helpotti tilannetta.
Voittotaistelu Simoa vastaan
Sohlberg ajoi ensimmäisessä Tunturirallissa koko ajan kärjen tuntumassa.
– Rallin alkuvaiheessa käväisimme johdossa ja ajoimme Simon (Lampinen) kanssa aika samanlaisia EK-aikoja. Rallin loppuvaiheessa Simo oli niskan päällä, kunnes Saabin moottorista putosi yksi sylinteri pelistä ja Simo putosi kolmanneksi. Simo ajoi tuohon aikaa rallia yhdessä veljeni Klausin kanssa.
Sohlberg ajoi historian ensimmäisen Tunturirallin voittoon lopulta 3.29 minuutin erolla ennen Ford Cortina GT:llä ajanutta Veijo Pääkköstä. Lampinen sijoittui kolmanneksi.
- Rallin voitto ratkesi Simon Saabin hyytymiseen. Muistan palkintojenjaon hyvin. Olin ajanut lukuisia autokilpailuja vuodesta 1960, mutta ensimmäisen Tunturirallin toimihenkilöt ja koko se vapaaehtoisten väki pikataipaleiden varrella jäivät mieleeni. He tekivät kovassa pakkasessa hienon kilpailun, joka oli meille kilpailijoille suuri seikkailu, jossa punnittiin kuljettajien ja autojen kestävyys luonnonvoimia vastaan.
Suistumisia ja kaksi sutta
Sohlberg osallistui 1970-luvun alkuun mennessä Volkswagenilla Tunturiralliin vuosittain. Sattumaa tai ei, mutta historian kolme ensimmäistä Tunturirallia voitettiin juuri Volkswagen 1600 TL-autoilla. Ja tätä saavutusta tämän vuoden rallissa kunnioittaa suuri joukko historic-sarjassa kilpailevia VW Aircooled Rally Series -kuljettajia.
– Takavetoinen ja -moottorinen Volkswagen oli äärettömän hyvä auto ajaa lumirännissä ja ajourissa. Meille siitä oli selkeästi etua: auto tarjosi jarrutus- ja kiihdytyspitoa. Moottorin tehoilla emme päässeet ylpeilemään, mutta kyllä siellä aika haipakkaa mentiin.
Vuoden 1967 Tunturirallissa Sohlberg ajoi AAW Racingin Volkswagenilla tallikaverinaan Leo Kinnunen.
Pakkasta oli 42 astetta ja jouduimme pitämään Volkswagenimme käynnissä koko rallin ajan.
– Meidän molempien autoista katkesi samalla pikataipaleella iskunvaimennin ja kun kiirehdimme huoltoon, niin ajoimme molemmat tutkaan ja meidät suljettiin kilpailusta. Voiton Volkswagenille ajoi Raimo Kossila.
Sohlbergille kertyi Lapin erämaista myös toisenlaisia kokemuksia.
– Olen kerran elämässäni nähnyt luonnossa susia, ja tämä tapahtui Tunturirallin erikoiskokeella, jossa kaksi sutta jolkotteli edestämme tien yli, hän kertoo.
”Luonnon voimat”
Tammikuun kaamoksesta ja helmikuun alun paukkupakkasista huolimatta perinteinen Tunturiralli ei ole koskaan jättänyt kylmäksi. Parranpärinää on koettu vuosien varrella usein. 1970-luvulla rallin katsastus irrotti erään erikoiskokeen lähtö-AT:lla laittomaksi epäillyn piikkirenkaan Leo Kinnusen Porschesta ja hylkäsi F1-sankarimme kilpailusta. Kinnunen ei sen koomin kertonut AKK:sta yhtään positiivista sanaa.
1980-luvun taitteessa Pauli Toivonen ja Ulf Grönholm hiiltyivät toisiinsa käsirysyyn asti ja kun 1980-luvun lopulla Risto Burin Audi työnnettiin rallin maalilavalle ja hylättiin, ja siihen päättyi myös merkin maahantuojan panostus kotimaiseen ralliin. Vielä 1990-luvulle taisteltiin siitä, saako jääpätkillä ajaa sorvatuilla nastoilla ja vai ei? Ja paljon muuta.
Yleisin selitys järjestelytoimikunnan puolelta on aina ollut ”Lapin luonnon voimat”. Milloin maastossa on liian vähän tai paljon lunta, pakkasta liikaa tai liian vähän, reitti on liian hidas ja röykkyinen tai hyvässä kunnossa ja siten liian nopea tai väärin aurattu. Ne ovat ne luonnon voimat.
Myös rallin perinteisen kilpailukeskuksen hotelli Pohjanhovin yöelämässä on aina ollut outoa vetovoimaa, koska muun muassa useimmat kuljettajat ja huoltomiehet ottivat rallia varten jopa palkatonta lomaa ja saapuvat paikanpäälle vapaaehtoisesti päiviä ennen rallia. Pohjanhovin taru rallin keskuksena tosin päättyi viime vuoden 59. kilpailuun. Rallin uutena kilpailukeskushotellina toimii keskustan kävelykadulla sijaitseva hotelli Santa Claus.
Rallia 4-tiellä
Tunturirallin legendaaristen pikataipaleiden joukkoon ovat kuuluneet muun muassa Menesjärven selektiivi, jota ei suljettu rallin ajaksi muulta liikenteeltä ja sen keskinopeuspyynti oli ”vaatimattomat” 120 km/h sekä Sevettijärven ja Angelin pikataipaleet.
Legendaarisin kolmikosta on Sevettijärvi, joka 60-luvulla koostui ensi alkuun kahdesta 50 km mittaisesta perättäisestä erikoiskokeesta. Sevettijärvelle startattiin Inarin Kaamasesta ja EK päättyi Suomen ja Norjan rajalle Näätämöön. Myöhemmin EK ajettiin yhtenä pitkänä erikoiskokeena Näätämöön asti. Yhteen suuntaan ajettuna pätkällä riitti pituutta 127 km, jonka jälkeen kilpailijat kävivät Norjan puolella Kirkniemessä tankkaamassa ja ajoivat paluumatkalla samat 127 km takaisin. Rallin silloinen ratamestari Kalevi Kivioja pystytti EK:n puoliväliin kilpailijoille tiedoksi ja lohdutukseksi kyltin ”Puoliväli”.
Vuonna 1969 Tunturirallia ajettiin jopa 4-tiellä. Inarinjärvelle suunniteltu EK oli jouduttu viallisten puhelinyhteyksien vuoksi peruuttamaan, joten järjestäjä sulki poliisin luvalla 4-tien välillä Inari-Ivalo. Pätkän maalissa ralliautoja odottivat taksimiehet taskukelloineen aikaa ottamassa ja ensimmäinen kilpailija lähetettiin matkaan heti kun linja-autot ja viimeinen postiauto olivat EK:n lähtöpaikan saavuttaneet.
47 astetta pakkasta 1999
Tunturiralli järjestettiin myös energiakriisivuonna 1974, vaikka muun muassa Monte Carlon ralli peruttiin. Kaikki muut talvirallit olivat tuolloin myös Suomessa pannassa, mutta Antti Aarnio-Wihurin vaikutusvallan ansiosta Tunturiralli ajettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti: reitin pituus 2000 km, josta erikoiskokeiden osuus vaatimattomat 800 km.
Kisan lähtöluettelo oli myös komeaa luettavaa. Mukana neljä tehdastallia ja kuljettajina Mäkinen, Aaltonen, Alén, Blomqvist, Eklund, Röhrl, McRae, Kinnunen, Mikkola, Lampinen... Ja voittajaksi nousi Saabin Tapio Rainio.
1970-luvun lopulla ralli käväisi muutamana vuonna myös Ruotsin puolella, jossa tiet olivat järjestään turhan huonossa kunnossa. Muun muassa Hannu Mikkolan kartanlukija Arne Hertz haukkui teiden kuntoa lehdistölle, johon Mikkola vastasi että ”ei se mikään ihme ole, kun ne tiet sijaitsivat sinun kotimaassasi…”
Kun alkuvuosina Tunturirallin reitti kiersi lähes koko Lapin alueella niin tämän päivän rallisääntöjen vaikutuksesta kilpailun reitti on puristettu Napapiirille Rovaniemen sekä Kemijärven välimaastoon.
Legendaariset paukkupakkaset eivät ole nykypäivänkään rallikuljettajille mitenkään vieras käsite, sillä vuoden 1999 Tunturirallissa elohopea laski rallia edeltävänä iltana peräti 47 pakkasasteeseen. 30 vuotta aikaisemmin kilpailu olisi ajettu vanhoilla ”valurauta-autoilla” normaalisti, mutta erilaisista kevytmetalliseoksista valmistetut nykyralliautot olisivat takuuvarmasti hajonneet reitille.
Turvallista pakkasrajaa selvitettiin jopa autotehtaita myöten, jotka vastasivat tiedusteluihin: he eivät koskaan ole edes testanneet autojensa erikoismetalliosia yli 35 asteen pakkasessa… Tehtaiden suositus pakkasrajaksi oli 30 astetta.
Tuomaristo kokoontui ja päätti, että rallin ensimmäisenä päivänä ajetaan ainoastaan Rovaniemen välittömässä läheisyydessä sijainneet erikoiskokeet. Yön aikana lämpötila lauhtui 20 pakkasasteeseen, joten rallin toinen osuus pystyttiin viemään suunnitellusti loppuun.
Vain yksi ulkomaalaisvoittaja
Vuonna 2001 Tunturirallin historiassa käännettiin iso sivu, kun ralliorganisaatio aloitti tiiviin yhteistyön Lapin Matkailumarkkinoinnin kanssa. Rallin nimi muutettiin kansainvälisesti vetävämmäksi Arctic Lapland Rallyksi.
Rallin menestynein kuljettaja on kuuteen voittoon Rovaniemellä yltänyt Juha Salo. Antero Laine ja Teemu Asunmaa ovat valloittaneet Tunturirallin neljästi, kun kolmen voiton kuljettajia ovat Marcus Grönholm, Mikael Sundström ja Kosti Katajamäki.
Ralliautoilun maailmanmestareista Tunturirallin voittoon ovat yltäneet Hannu Mikkola, Timo Salonen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm. Isäpoika-voittajia rallissa ovat olleet Ulf ja Marcus Grönholm sekä Sebastian ja Emil Lindholm.
Ja vaikka Rovaniemellä on nähty useana vuonna kovatasoisia kansainvälisiä rallikuljettajia niin rallin tähän mennessä ainoan vierasvoiton on ajanut Ruotsin Thomas Rådström Toyota Corolla WRC:lla vuonna 2000.
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.