50-vuotias Juha Salo ajoi Imatran SM-rallin yleiskilpailussa peräti seitsemänneksi SM5-luokan autollaan, edelle ehti vain neljä SM1:n ja kaksi SM2:n kuljettajaa.

Salolla on vakaa aikomus lähteä myös kesäkuun puolivälissä ajettavaan Jyväskylän osakilpailuun. Olisiko jopa mahdollista, että hänet nähtäisiin kaikissa loppukauden kilpailuissa.

”En ole isosti miettinyt, mennään kisa kerrallaan. Jyväskylässä ollaan mukana ja tavoitteena on itselle olla SM2-luokan kärkivauhdissa. Jos siihen pystyn, olen tyytyväinen. Lupaukset on tietty tehty rikottavaksi, mutta en lähde tulevaisuuden suhteen nyt mitään vannomaan. Puoleen tai toiseen”, Salo heittää arvoituksellisesti.

Hänellä on edelleenkin tukijoita, jotka mahdollistavat ajamisen. Siksi Salo ajaa aina tosissaan, kun kypärän remmit kiristetään.

”Kyllä se niin on. En halua ikinä lähteä pelleilemään. Niin kauan, kun yhteistyökumppaneita on mukana, pitää ajaa tosissaan. Se on vähintä, mitä voi tehdä”, Salo sanoo Vauhdin Maailmalle.

Sen hän toki myöntää, että asennoituminen on hiukan toisenlainen kuin kymmenen SM-kultaa tuoneen uran kukkeimpina vuosina.

”Tosissaan tehdään, mutta ehkä vähän enemmän on pilkettä silmäkulmassa kuin ennen. Ei tämä ole enää elämän ja kuoleman kysymys. Jos jossain paikassa tuntuu, että pitäisi ottaa vähän pois, sen voi nyt tehdä. Ja toki iän myötä sellainen tietty järkevyys tulee kai mukaan. Tosin juuri se tahtoo kyllä sitten kadota, kun sen kypärän laittaa päähän”, Salo nauraa.

Hän on löytänyt uuden innon ralliin päästyään itse ruuvaamaan Toyota Yarista. Kyse on hiukan siitä kuin palaisi juurilleen, uran alkuaikoihin.

”Juuri tismalleen näin, onhan näillä R-autoilla helppo ja kiva ajaa. Ja kun ostat sellaisen ja fiksaat itse vähän lukkoja ja iskareita niin se on siinä. Kaupasta saat lisää osia, mitä tarvitset. Tämä on kustannustehokas ja hauska auto ajaa, se innostaa. Ajamisessa on sellainen ketteryys ja keveys.”