Kun Tauno Nurmen V8-moottoria alettiin koota uudelleen, vastassa ei ollut valmis kone vaan sekalainen kokoelma osia, kadonneiden piirustusten varjo ja yksi suomalaisen moottoriurheilun erikoisimmista tarinoista.

Maailmassa on kaksi tunnettua kahdeksansylinteristä TT-moottoripyörän V-moottoria. Toinen on Moto Guzzi -tehtaan 500-kuutoinen luomus vuodelta 1956 ja toinen pälkäneläisen Tauno Nurmen suunnittelema ja valmistama 350-kuutoinen, joka valmistui 1962-64.
Kuluneen kesän ja vuoden 1965 Imatran Ajoissa tehtiin suomalaisen moottoriurheilun historiaa. 1965 kuultiin Vuoksen rannalla ensikertaa Tauno Nurmen Premier-kilpapyörän V8-moottorin sointia ja 2025 samaiset soinnit raikuivat jälleen Imatralla. Tapahtumien välissä moottori oli purettu alkutekijöihinsä ja piirrustukset kadonneet. Osat olivat onneksi tallella. Niinpä tuon legendaarisen moottorin entisöi käyntikuntoon alan taituri Vesa ”Magneettomies” Vuorela.
"Tuli muutama muovinen ns. lihalaatikko ja pari pahvilaatikollista erilaisia ja -kokoisia osia", kertoi Vesa, kun tapasimme ensikerran V8-hankkeen tiimoilta huhtikuussa 2024. Aloitusvaiheessa yksi iso pulma olivat moottorin piirrustukset. Erään rantasaunan tulipalon myötä moottorin alkuperäiset ja muun muassa suunnitellun desmodromisen, eli pakko-ohjatun venttiiliohjauksen piirustukset katosivat tuhkana tuuleen. Näinollen Vesa levitti laatikoissa olleet osat pöydälle ja ryhtyi pähkäilemään mikä minnekkiin kuuluu?
"Muutamien valokuvien perusteella pääsi jyvälle miltä moottori oli näyttänyt ja osa ulkoisista osista löysi heti pakkansa", sanaili Vesa työpöydällä olleen osakokoelman vierellä.

Kuva

Moottoripyörän kahdeksansylinterisen koneen pakoputkien reititys vaatii luovuutta ja osaamista. Ylemmän sylinteriryhmän päädyssä on mekaanisen kierroslukumittarin ulosotto. Alkuperäinen mittari on kadonnut ja mekaaniset V8 koneen kiekkakellot ovat nykyisi

Tuolloin ensimmäinen toimiva kokonaisuus oli kahdeksan 18 mm Kehin-kaasuttimen kokonaisuus. Sen oli tuossa vaiheessa jo ehtinyt kokoamaan lappenrantalainen Lauri ”Lasu” Veijalainen, joka on tunnettu muun muassa Tepi Länsivuoren luottomekaanikkona. Yksi apu työssä olivat kilpa-ajaja Pentti Korhosen Pertti-veljen ottamat valokuvat Premier V8-mottorin osista ja muun muassa kaasuttimien alkuperäisestä asettelusta.
Moottorin sisäiset rakenteet olivatkin sitten aivan oma tarinansa. Honda C110 moottoripyörän työstetyt männät ja itsetehdyt kiertokanget sekä moniosaisen kampiakselin osat olivat tunnistettavissa. Mutta esimerkiksi neljän nokka-akselin kokoaminen vaati jo enemmän ”palapeliasennetta”.
Imu- ja pakopuolen nokka-akselit koostuvat nimittäin yksittäisistä kappaleista per sylinteri. Ne yhdistyvät toisiinsa nerokkaalla tapituksella. Sen työstäminen on vaatinut suurta tarkkuutta. Jokainen tapitus ja siihen vastaava rei’itys on mitoiltaan yksilöllinen. Näin eri sylinterien nokka-akselit sopivat vain yhdelle määrätylle sylinterille. Asian tekee monimutkaiseksi se, että moottorissa on kahdeksan sylinteriä ja kaksi yläpuolista nokka-akselia. Palasia on siis yhteensä kuusitoista, jotka muodostavat neljä eri nokka-akselia. 

Kuva

Yhteensä 16 osasta koostuvan neljän yläpuolisen nokka-akselin kokoaminen on omanlaisensa palapeli. Imu- ja pakopuolen nokka-akseliosat yhdistyvät toisiinsa tapituksella, jonka työstäminen on vaatinut suurta tarkkuutta. Jokainen tapitus ja siihen vastaava

Toinen merkittävä ja arvostettavin asia Tauno Nurmen V8-moottorin toteutuksessa on, että se on valmistettu täysin käsityönä käyttäen 1960-luvun koneistus- ja hitsaustekniikkaa. Tuolloin nykyaikaiset automaattisorvit ja -jyrsimet, CNC-tekniikasta tai nykyisistä suojakaasulla toimivista MIG- ja TIG-hitsausmenetelmistä puhumattakaan, olivat vain insinöörien kosteita unelmia.
Tauno Nurmi oli aikoinaan Pälkäneen Lukion ja yhteiskoulun teknisen työn opettajana. Toinen paikka jossa syntyi Premier V8 osia oli Kangasalan ammattikoulu. Siellä oli Tauno Nurmen tuttu opettaja ja näin Nurmi sai käyttöönsä ammattikoulun hyvin varustelun metallityöluokan välineet.
On siis oletettavaa, että omassa verstaassa tehtyjen koneistusten ja alumiinipellistä taivutellen sekä kaasulla hitsaamalla tehtyjen alumiiniosien, kuten nokkaketjun kannen ohella moottoriosia on syntynyt niin Pälkäneen Yhteiskoulun ja etenkin Kangasalan ammattikoulun tiloissa ehkä osin oppilastyönä opetusohjelman puitteissa.
Eri valuosien valmistus ja muottien teko on tiettävästi tapahtunut muun muassa Tampereella Lokomon- ja Valmet lentkonetehtaan tiloissa kaiketi ns. Soteva-hommina, eli työajan ulkopuolella työjohdon hiljaisella hyväksymisellä.
Vuosien saatossa Premier V8-moottorista liikkui alan piireissä erilaisia huhuja. Joku kertoi moottorin tyystin kadonneen ja toinen, että kone olisi purettu ja osia otetun muuhun käyttöön. Tämä pitää paikkansa. Tauno Nurmi lainasi yhden sylinterin, männän ja kiertokangen Tampereen Teknisen opiston Remmi-tiimin ”Pisaralla pisimmälle” -ajoneuvoon. Onneksi osat ajan oloon palautuivat alkuperäiselle omistajalle.
Käytännössä osiin purettu moottori oli vuosikymmeniä edellä mainitun palaneen ja uudelleen rakennetun saunan tiloissa. Pari vuotta sitten koko paketti tuli Lappeenrantaan, josta se siirtyi Vesa ”Magneettomies” Vuorelan työpöydälle. Työmääräyksessä luki lyhyesti: kokoa käyntikuntoon, kiitos.

Kuva

Näistä alkuperäisistä megafooneista saatiin Imatran Ajoissa kuunnella samoja V8-koneen sulosointuja kuin vuonna 1965. Sanalla sanoen ainutlaatuinen elämys.

Melkoinen palapeli

"Yksi iso apu eri moottoriosien hahmottamisessa oli Tekniikan Maailma 9/70 -lehdessä julkaistu Tapio Sunellin artikkeli Tauno Nurmen V8-moottorista. Sen kuvien avulla oli helppo tunnistaa määrätyt osat ja esimerkiksi nokka-akselien erikoinen kohdistus ja asettelu. Käytännössä ainoat tehdasosat olivat Honda C110 -moottoripyörän männät, venttiilit ja megafoonit. Kaikki muut osat oli valmistettu käytännössä käsityönä", kertoo Magneettomies Vuorela. Lisäksi ”puskaradion” kautta kerättiin eri henkilöiden ottamia valokuvia moottorista ja kilpapyörästä.

Kuva

V8-koneen joka sylinterille on oma megafooni ja sylinterijärjestys epäsymmetrinen verrattuna esim. nelisylinteriseen.

Esimerkiksi pakoputkien asettelussa oli suuri apu valokuvista. Äänenvaimentimien, eli käytännössä suorien megafoonien resonointia Tauno Nurmi sääti eripituisilla pakoputkilla kuin urkupillejä konsanaan. Alkuperäisistä pakoputkista yksi oli sen verran hapertunut, että Vesa joutui tekemään uuden sen tilalle.
Yksi iso onnenkantamoinen oli, että alkuperäiset pakoputket ja megafoonit olivat tallella. Säästi paljon työtä sillä Tauno Nurmi viritti pakoputkien pituudet kuin urkupillit, eli kun sointi oli kohdallaan, putken pituus oli siinä.
Aikoinaan Premier V8-moottorin yksi iso ongelma oli sytytysjärjestelmä. Alunperin pyörässä oli kahdeksan puolaa ja joka sylinterillä omat kärjet. Tuon ajan elektroniikka oli usein melko epäluotettavaa. Niinpä pyörässä on nyt neljä, kahdelle sylinterille virtaa jakavaa nykyaikaista puolaa. Autenttisuuden vuoksi alkuperäinen kärjellinen sytytysjärjestelmä (yhdet kärjet/sylinteri) on edelleen käytössä. Sen toiminta on toki tuntuvasti luotettavampaa kuin alkuperäisen kahdeksan ”Jawa-puolan ja Skoda-kärkien” kokonaisuus.

Kuva

Magneettomies Vuorela oli syystäkin tyytyväisen oloinen Imatralla. Hän ja Premier V8 -hankkeen taustahahmo John Puhakka ovat tehneet sanalla sanoen suomalaisen kilpamoottoripyöräilyn uroteon elvyttäessään Tauno Nurmen legendaarisen kilpapyörän uuteen eloo

Toinen aikoinaan epävarma ratkaisu oli sen ajan tekniikalla toteutettu nokkaketjun kiristin. Kahdeksansylinterisen, kahdella yäpuolisella nokka-akselilla varustetun V-moottorin nokkaketju on käytännön syistä erittäin pitkä. Niinpä sen kireyden säätö on aika arka paikka. Toimintavarmuuden takeeksi Vesa Vuorela onkin modernisoinnut alkuperäisen ketjukiristyksen ja -säädön nykyaikaisemmaksi.
Noin kokonaisuutena voi vain todeta, että Tauno Nurmen suunnittelema ja rakentama 350-kuutioinen V8-moottori on huikea moottorisuunnittelun ja -rakentamisen näyte yksittäiseltä ihmiseltä. Samoin voi todeta, että Vesa ”Magneettomies” Vuorela on tehnyt huiman työn herättäessään tämän suomalaisen moottoriosaamisen taidonnäytteen uudelleen eloon.

Kuva

Juttu on julkaistu 22.4.2026