Stuntkuski Arto ”Artsi” Nyqvist iski suomalaisten tietoisuuteen hurjilla moottoripyörätempuillaan 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Nyqvistin bravuuri oli puukenkätemppu, jossa hän hyppäsi 1300-kuutioisen Kawasakin satulasta 200 kilometrin tuntivauhdissa ja roikkui pyörän takana liukuen puukengillä asfaltilla.

Tulevalla Indy-kuskilla Tero Palmrothilla oli tuolloin Sport 2000 -niminen kenkämerkki, jota hän markkinoi muun muassa moottoriurheilutapahtumissa. Hänen hyvällä tutullaan oli puukenkätehdas Suomessa, ja Palmroth tuumi, että Nyqvistin puukenkätemppu olisi loistava keino lisätä kotimaisten puukenkien menekkiä ja tunnettavuutta. Nyqvist oli lähdössä Ranskan Le Mansiin esiintymään, ja Palmrothin mielestä suomalainen moottoripyörähurjapää olisi puukengille mahtava viennin edistäjä Keski-Euroopan markkinoille.

Nyqvist oli matkaamassa Eurooppaan lahtelaisen Sleepy Sleepers -yhtyeen ydinporukan kanssa, ja Palmroth ehdotti yhteistyötä. Hän yhyttäisi Nyqvistin ja tuttunsa puukenkäfirman, sillä se yhtälö olisi täydellinen. 

– Tapasin pojat tamperelaisessa Tiiliholvi-ravintolassa ja kerroin ideani. Siellä oli ainakin Artsi ja Mato Valtonen sliippareista. He olivat innoissaan. He olivat joka tapauksessa lähdössä Finnjet-laivalla Eurooppaan, ja kaikki sponsoriraha tulisi tarpeeseen, Palmroth kertoo.

Nyqvist esiintyi juhannuksena Tampereen Härmälän lentokentällä ja teki legendaarisen puukenkätemppunsa. Iltapäivälehti Ilta-Sanomat kirjoitti Nyqvististä aukeaman jutun. Palmroth sopi varakkaan puukenkätehtailijasukulaisensa kanssa tapaamisen Helsingin Kaivopuistoon. Voitonvarma Palmroth esitteli naiselle markkinointi-ideansa ja näytti tälle Ilta-Sanomien Nyqvist-aukeaman. Voisiko suomalainen puukenkäyhtiö saada enää parempaa markkinointiapua? Nyqvistin näyttävä temppu innostaisi ranskalaiset motoristit jonottamaan suomalaisia puukenkiä.

Puukenkätehtaan omistaja ei ollut yhtä haltioissaan. Itse asiassa nainen oli raivoissaan ja haukkui Palmrothin täysin edesvastuuttomaksi.

– Se poikahan tappaa itsensä, nainen huusi Palmrothille. Puukenkätehtailija ei halunnut olla missään tekemisissä Nyqvistin tai tämän hengenvaarallisen tempun kanssa.

Palmroth kysyi, että voisiko nainen maksaa edes poikien laivaliput, mutta turhaan.

Nainen laittoi melkein välit poikki. 

– Hän otti hirveät pultit. Oli pakko soittaa pojille, että ei tullut kenkätehdas mukaan. Pojat olivat rahattomia ja pettyneitä mutta lähtivät kuitenkin matkaan, Palmroth kertoo. 

– Pojilla oli näkemys, ja kaiken piti olla kunnossa, mutta kuihtuva puukenkätehdas ei lähtenyt mukaan, koska ei pitänyt ideasta. Se oli sen ajan hurja suunnitelma, olisin kaupallistunut sen jutun mutta epäonnistuin. Artsin piti ostaa puukengät Tampereen pää-Kesoililta ja ottaa niiden pohjista kumit pois puukolla, että ne luistivat asfaltilla.

Tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu. Nyqvist ja kumppanit löysivät Ranskasta viime hetkellä baarista miljonäärin, joka asutti ja rahoitti suomalaisia seikkailijoita. Sittemmin ranskalainen alkoholijuomayhtiö Pernod sponsoroi Nyqvistin näytöksiä yli kymmenen vuotta.

Suomalainen puukenkätehdas hiipui pois 1980-luvun puolivälissä.