James Hunt oli F1-ratojen viimeinen playboy, jota pidettiin yhtenä lahjakkaimmista – Sex, drugs and rock´n roll -asenne johti kuitenkin ennenaikaiseen hautaan
James Huntin suonissa virtasi enemmän samppanjaa ja olutta kuin hänen autossaan polttoainetta tai jäähdytysnesteitä, ja enemmän himoa kuin hevosvoimia. Hänet tunnettiin avoimen hedonistisena, mutta viehättävänä roistona, jota pidetään yhtenä F1-historian luonnollisesti lahjakkaimmista ja älykkäimmistä kuljettajista. Kuten myös hohdokkaana ja viimeisenä F1-ratojen playboyna. Villillä elämäntyylillä oli kuitenkin hintansa. Sex, drugs and rock´n roll -asenne johti ennenaikaisesti hautaan.
Vanhat valokuvat osoittavat maailmanmestari James Huntin syvimmän seksuaalisen olemuksen. Hänen t-paidassaan ja muutaman kerran jopa ajohaalarissa luki teksti: ”Seksi: Mestareiden aamiainen.”
Tällainen kiertelemätön iskulause kiteytti Huntin anteeksipyytelemättömän himon.
Hunt oli pahamaineinen villeistä tempuistaan, juomisestaan, huumeiden käytöstään ja muista epätavanomaisista toiminnoistaan. Kerran hän virtsasi nurmikolle röyhkeästi pääkatsomon edessä Grand Prix -viikonloppuna. Tämä sai erityisesti kiikareita käyttäneet fanit puhkeamaan riehakkaaseen hurraukseen ja Hunt heilautti kättään kiitokseksi kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut.
Ei ollut harvinaista, että Hunt kilpaili kärsiessään krapulasta. Samalla hän uhmasi ammattiurheilijan käytännön tavanomaista viisautta.
”Seksi: Mestareiden aamiainen.”
Huolettomalla käytöksellään Hunt pilkkasi usein yhteiskunnallisia normeja ja järkytti kerta toisensa jälkeen konservatiiviset lajin seuraajat. Sponsoritapahtumissa hän ilmestyi rohkeasti sisään rähjäisen t-paidan ja haalistuneiden farkkujen rennossa kokoonpanossa halveksien F1-kuljettajalta odotettua muodollista pukeutumiskoodia.
Vetäytyessään eläkkeelle kauden 1979 puolivälissä Hunt aloitti uuden uran BBC:n brutaalisti rehellisenä F1-kommentaattorina. Hänen terävä kielenkäyttönsä ei säästynyt armolta kuljettajilta, joita hän ei suosinut, ja hän ansaitsi mainetta kaunistelemattomasta vilpittömyydestään.
Vuonna 1982 hän meni naimisiin toisen vaimonsa Sarah Lomaxin kanssa, ja yhdessä heillä oli kaksi poikaa. Heidän suhteensa kuitenkin horjui, ja he erosivat lopulta vuonna 1988. Siihen mennessä Hunt oli jo kärsinyt merkittäviä taloudellisia tappioita huonojen taloudellisten sijoitustensa seurauksena.
Kesällä 1993 Huntin elämä päättyi ennenaikaisesti sydänkohtaukseen. Hän menehtyi traagisesti vain tunteja sen jälkeen, kun hän oli kosinut tyttöystäväänsä Helen Dysonia puhelimitse. Hunt oli tavannut Dysonin 1989, kun tämä työskenteli tarjoilijana ravintolassa.
Heidän suhteensa ja uusi sitoutuminen puhtaampaan elämään olivat tuoneet Huntille onnellisuuden tunteen, joka toimi vastakohtana hänen myrskyisä menneisyytensä kanssa.
Hän harrasti yhä aktiivisemmin squashia, tennistä ja sulkapalloa ja kunto koheni silmissä. Oli kuitenkin liian myöhäistä.
Yli 5000 seksikumppania
James Hunt ei myynyt koskaan sieluaan.
Hän kieltäytyi allekirjoittamasta McLaren-sopimuksessaan pykälää, jossa määrättiin, että hänen on käytettävä pukua ja kravattia julkisissa tilaisuuksissa. Mieluummin hän ilmestyi paikalle vaikka paljain jaloin ja t-paidassa. Siitäkin huolimatta, että hän tarvitsi enemmän McLarenia kuin McLaren häntä. Tallin pääsponsori, tupakkatehdas Marlboro näki ketjussa polttavan britin kuitenkin oivaksi mannekiinikseen.
Ja julkisuutta Marlboro todellakin sai. Iltapäivälehdille Hunt oli ihanteellinen kohde ja hänestä kirjoitettiin paljon kilpa-autoilijana, mutta vielä enemmän kohuttuna julkkiksena. Hunt ryyppäsi ja rällästi vailla minkäänlaisia rajoja ja herätti huomiota kaikkialla, missä liikkui.
Hunt väitti maanneensa elämässään yli 5 000 naisen kanssa ja yksi hänen kohutuimmista suhteistaan oli lyhyt avioliitto malli, tanssija ja koreografi Suzy Millerin kanssa.
Seksiä, viinaa, huumeita
James Hunt eli jokaista päivää kuin viimeistään. MM-kauden 1976 viimeinen osakilpailu Fujissa ei ollut poikkeus.
Hän valmistautui ratkaisevaan ja uransa tärkeimpään taisteluun lokakuun lopussa ”huntmaisen” omaperäisesti. Hän oli saapunut Tokioon kaksi viikkoa aiemmin latautuakseen h-hetkeen viettämällä vapaa-ajan ympärivuorokautisella alkoholin, kannabiksen ja kokaiinin turruttamalla cocktaililla yhdessä ystävänsä ja maanmiehensä, ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarin Barry Sheenen kanssa. Ja naisia - niitä riitti.
Huhujen mukaan ainakin 33 British Airwaysin naispuolista työntekijää tällä yhdellä reissulla. Hunt asui harkitusti Hilton-hotellissa, koska siellä BA:n viehättävät lentoemännät pitivät 24 tunnin tauon työrupeamassaan. Hän päivysti säännöllisesti vastaanottotiskin läheisyydessä nähdäkseen, mitä on tällä kertaa tarjolla. Hän oli kuin rakastamansa saksanpaimenkoira Oscar mehukkaasti tirisevän lihaisen luun äärellä.
Yksikään, joka näki Huntin silloin, ei olisi voinut uskoa hänen valmistautuvan elämänsä kilpailuun.
Siinä missä kolminkertainen maailmanmestari, skotti Jackie Stewart oli kertonut pidättäytyvänsä seksistä viikkoa ennen jokaista starttiaan, Hunt harrasti sitä usein vain minuutteja ennen kuin nousi ohjaamoonsa. Hänen mielensä tuntui olevan aina muissa asioissa kuin ajamisessa.
Mikään ei olisi voinut valmistaa nuorta autonsuunnittelijaa, sittemmin Williamsin menestyksen arkkitehdiksi kasvanutta Patrick Headia erääseen aamuun, kun hän erehtyi vahingossa kävelemään väärään varikkopilttuuseen. Hän näki Huntin istumassa hieman hämärämmässä kulmauksessa ajopuku nilkkojensa ympärille kääriytyneenä ja japanilainen kaunotar haara-asennossa sylissään. Hunt nauroi makeasti nähdessään Headin hämmästyksestä kuopistaan ulos pullistuneet silmämunat.
Muutamaa minuuttia myöhemmin Hunt poistui tallissa suorittaakseen tyypillisen GP:tä edeltävän oksentelurituaalinsa. Sen jälkeen hän oli valmis tositoimiin kamppaillakseen maailmanmestaruudesta täydellistä vastakohtaansa itävaltalaista Niki Laudaa vastaan. Hunt oli hulivili hahmo, Lauda robottimainen suorittaja.
Japanin GP oli dramaattinen. Vettä satoi niin valtoimenaan, että käytännössä kuljettajat ajoivat keskellä vuolaasti virtaavaa jokea. Aiemmin kesällä Nürburgringillä Ferrarillaan tulimeren nieluun jäänyt, pahasti loukkaantunut ja palanut Niki Lauda luovutti vapaaehtoisesti järjettömissä olosuhteissa ja kaartoi varikolle.
”Toivottoman päihtynyt alttarille kävellessään.”
Hunt painoi hurjana loppuun saakka. Hänelle riitti kolmas sija, mutta neljä kierrosta ennen maalia hänen oli pakko ajaa varikolle rikkinäisen vasemman takarenkaan vaihtamiseksi. Mestaruus näytti liukuvan sormien välistä Fujin märälle asvaltille. Hän oli kuudentena palatessaan radalla, mutta raivosi sieltä riittävän korkealle. Tietämättään.
Jäähdyttelykierroksella Hunt haukkui tallipäällikkö Teddy Mayerin alimpaan helvettiin.
- Miksi jumalauta et pyytänyt minua varikolle aiemmin?
- Olet maailmanmestari, mitä valitat, kuului vastaus.
GP:n järjestäjien tulospalvelu oli yhtä pahasti sekaisin kuin sää. Alunperin Huntin sijoitukseksi julistettiin viides, mutta tarkastuksen jälkeen hänen nimensä nostettiin kolmanneksi. Mestaruus yhden pisteen erolla Niki Laudaan.
Tällöin Hunt osoitti suuruutensa ihmisenä.
- Olen todella pahoillani Nikin puolesta. Olen pahoillani kaikkien puolesta, että kisa oli ajettava niin naurettavissa olosuhteissa. Rehellisesti sanottuna, ja Nikikin sen tietää, halusin voittaa mestaruuden ja minusta tuntui, että ansaitsin sen. Yhtä aikaa minusta tuntui, että myös Niki olisi ansainnut mestaruuden ja toivon vain, että olisimme voineet jakaa sen yhdessä.
MM-tittelin jälkeen Huntin ura oli alamäkeä ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin hän iski ajohansikkaansa naulaan kesken kauden 1979. Hän oli saavuttanut mestaruudellaan tahtomansa. Kipinä oli sammunut.
- Kyse oli riippumattomuudesta. Pidin kilpailemisesta ja voittamisesta, mutta rakastan myös vapauttani. Koko hankkimani kuuluisuuden ja varakkuuden tarkoitus on ollut taata minulle mahdollisuus elää juuri niin kuin minua sattuu miellyttämään.
Miljoonan taalan vaimo
James Huntilla oli 24 tuntia aikaa juhlia Japanin maaperällä.
Britannian suurlähetystön vastaanotolla Hunt oli sellaisessa kaatokännissä, että suurlähettiläs epäröi päästää hänet sisään. Japan Airlinesin paluulennolla Hunt ja hänen lähipiirinsä tyhjensi kaiken alkoholin koneesta ja Lontoossa hän hoiperteli fanijoukon ja toimittajien edessä rääsyisissä farmareissa ja varvassandaaleissa äitinsä Suen ja uuden ja pitkämielisen tyttöystävänsä Jane Birbeckin syliin.
Vielä 1976 alussa hän oli ollut naimisissa Suzy Millerin kanssa, mutta Huntin tempausten jälkeen he erosivat. Miller vaihtoi puolisonsa toiseen juoppoon ja irstailijaan, näyttelijä Richard Burtonin. Avioliitto kesti kuusi vuotta.
Hunt ja Miller olivat tavanneet Espanjassa 1974. Miller ei ollut klassinen kaunotar, mutta hän loisti sisäistä aurinkoa, joka ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Hän valtasi ympäristönsä. He rakastuivat - tai ennemminkin ihastuivat - sokeasti ja vain kaksi viikkoa myöhemmin Hunt kosi.
Sittemmin Hunt tunnusti ex-tyttöystävälleen Taormina Rieckille, ettei tiennyt, mitä teki. Hän oli solminut hetken huumassa sitoumuksen, jota ei ollut valmis kunnioittamaan. Ainoa ongelma oli pysyä uskollisena.
Hunt rakasti seksiä uuden kihlattunsa kanssa, mutta pian se alkoi maistua liian tutulta. Hunt oli seksiaddikti aikana ennen kuin koko termiä tunnettiin ja uskoton melkein alusta alkaen.
Viimeisellä viikolla ennen häitä Hunt sortui jälleen kerran pahasti viinan ja huumeiden vietäväksi. Vuoden seurapiirihäistä muodostui farssi, eikä Hunt jälkikäteen muistanut niistä mitään. Hän aloitti ryyppäämisen aamukuudelta ja oli toivottoman päihtynyt alttarille kävellessään.
- En pystynyt käsittelemään koko tapahtumaa, Hunt muisteli.
Suzy Miller hymyili tiensä vaikean päivän läpi ja vakuutti, että kaikki olisi erilaista nyt, kun he ovat naimisissa. Hän oli äärettömän naiivi; vaaran merkit olivat koko ajan ilmassa.
”Hän oli ainoa, jota koskaan kadehdin.”
He lähtivät häämatkalle Karibianmeren Antiguaan ja jälleen kerran tilaisuus osoittautui kaikkea muuta kuin suoraviivaiseksi. Hunt oli kutsunut niin ikään vastavihkiytyneen parhaan ystävänsä, silloisen työnantajansa Hesketh F1 -tallin päällikön Anthony ”Bubbles” Horsleyn mukaan uuden morsiamensa kanssa.
Vaikka Suzy Miller ja Bubblesin vaimo olivat epäilemättä suunnitelleet häämatkaa yksin miehensä kanssa, Hunt ja Horsley pitivät selvästi enemmän toistensa seurasta. Samppanja ja viina virtasivat muista päihteistä puhumattakaan.
Kun Huntit palasivat kotiinsa Espanjaan, asiat eivät parantuneet. James oli suurimman osan ajasta jossain muualla. Suzy haaveili tasapainoisesta perhe-elämästä, mutta jo seuraavana vuonna hän myönsi ystävilleen:
- Tunnen kirjaimellisesti olevani varaosa. Olin vain paikalla show´ta varten.
Muutaman kuukauden kuluttua Suzykin tajusi, ettei avioliitto toimi. Silti hän oli valmis antamaan sille aikaa siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että hän oli väärässä.
Huntin äiti oli miniänsä puolella sanoen:
- Suzy on upea, mutta näen, että Jamesin meneminen naimisiin on mahdotonta. Rakastan häntä, mutta en haluaisi häntä koskaan aviomiehekseni.
- Ajattelin, että avioliitto oli se, mitä toivoin ja tarvitsin antaakseni minulle mukavan, vakaan ja hiljaisen kotielämän, mutta itse asiassa se ei ollut. Ja virhe oli minun, Hunt tunnusti.
Hunt tiesi, että hänen oli päästävä ulos suhteesta ja odotettava ihmettä. Tämä ihme saapui Britannian kuuluisimman näyttelijän Richard Burtonin muodossa.
Joulukuun lopussa 1975, kun heidän 14 kuukauden avioliittonsa oli palasina, Hunt ja Suzy Miller matkustivat Gstaadiin Sveitsiin jouluksi ystäviensä kanssa. Gstaad oli tuttu juhlaleikkipaikka rikkaille ja kuuluisille.
Sattumalta filmitähdet Richard Burton ja Elizabeth Taylor yöpyivät myös siellä. Burton ja Taylor avioituivat 1964 ja erosivat 1974, mutta melkein välittömästi palasivat yhteen ja lokakuussa 1975 he menivät uudelleen naimisiin.
Aivan kuten Huntin ja Suzy Millerin avioliitto oli ollut fiasko, samoin oli Burtonin ja Taylorin toinenkin yritys. Molemmat parit löysivät itsensä etsimässä ulospääsyä lähes välittömästi. Gstaadissa Burton näki ensimmäisen kerran Suzy Millerin, kun he matkustivat vastakkaisiin suuntiin hiihtohissillä.
Burton kääntyi avustajansa Brook Williamsin puoleen ja kysyi, kuka oli tämä upea nainen... Tällöin Hunt oli jo lentänyt Sao Pauloon kilpailemaan McLarenilla Brasilian GP:ssä kauden 1976 avauskisassa.
Brook Williams etsi Suzyn käsiinsä ja kutsui hänet juhliin muutamaa päivää myöhemmin Burtonin seuralaiseksi. Mies oli 50-vuotias ja nainen vasta 26, mutta kuten Burton sanoi: ”Suzy oli paljon ikäistään kypsempi.”
Tammikuun lopussa Burton kertoi Elizabeth Taylorille, että heidän avioliittonsa oli ohi. Burton kutsui Suzyn kotiinsa New Yorkiin. James Hunt oli ainoastaan helpottunut.
- Saatte siunaukseni, hänen väitetään todenneen.
Hunt oli iloinen, että hänen vaimonsa oli löytänyt Burtonin. Miehet puhuivat välittömästi puhelimessa järjestääkseen sen, mitä he kutsuivat Suzyn siirtymisriitiksi.
Burton tarjoutui maksamaan avioerosta Huntille miljoonaa dollaria. Burton ei voinut uskoa, että Hunt oli niin rento päästäessään irti kauniista vaimostaan.
Hunt yksinkertaisesti sanoi:
- Relaa, Richard. Olet tehnyt minulle upean palveluksen.
Miller oli käytännössä oli myyty Burtonille miljoonalla taalalla ja molemmat olivat tyytyväisiä kauppaan. Huntille järjestely ei olisi voinut toimia paremmin. Hän olisi joka tapauksessa hankkiutunut eroon vaimostaan, joten säästi avioerokustannukset ja kaiken lisäksi rikastui tuntuvasti.
Masennusta
James Hunt oli jälleen avoimesti vapailla markkinoilla ja vauhti kiihtyi. Kuuluisalla Japanin matkallaan hän harrasti estottomasti seksiä yhtä aikaa yhden, kahden tai kolmen naisen seurassa. Joko yksin tai yhteistuumin Barry Sheenen kanssa.
Hunt kärsi monille yllätyksenä itsevarman ulkokuorensa alla vakavasta masennuksesta ja yhden yön suhteillaan hän sai hetken lohtua apeaan oloonsa. Kuten tietysti myös huumeilla ja viinalla. Pitkällä yhtälöllä tällaiset riippuvuudet eivät tietenkään toimi.
James Hunt löi lähtemättömän jäljen formula ykkösten historiaan. Hänen karismaattinen persoonallisuutensa, kapinallinen henkensä ja anteeksipyytelemätön esiintymisensä kiehtovat yhä faneja.
Ansiokkaan elokuvan Rush, joka kertoo Huntin ja Laudan kaksintaistelusta 1976, lopussa Niki muistelee entistä vihollistaan näyttelijä Daniel Brühlin suulla:
- Hänen kuolemansa sydänkohtaukseen 45-vuotiaana ei tullut minulle yllätyksenä. Olin vain surullinen. Hän oli niitä harvoja, joista pidin sekä vielä harvempia, joita kunnioitin.
- Ja hän oli ainoa, jota koskaan kadehdin.
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.