Lauri Heinonen ammattimaistaa tiimiään: ”Menestymään lähdetään”
Porilainen Lauri Heinonen lähtee yhtenä suosikkina Drift Mastersin seitsemän osakilpailun sarjaan. Hän pitää tasoa erittäin kovana. Sarja alkaa Italian Vallelungasta vappuviikonloppuna.
Viime kaudella Heinosella oli tekniikkamurheita ja hän oli sarjan seitsemäs. Palkintopallilla mies seisoi vain Suomen osakilpailussa. Viime kaudella mestaruuden vei Irlannin Conor Shanahan, hopeaa otti Puolan Piotr Wiecek ja pronssin toinen irlantilainen Jack Shanahan. Tälle kaudelle suosikit ovat samat.
”Irlantilaiset on kovia vastustajia, samoin Puolan Wiecek. Hän sai jo viime kauden lopussa uuden Supransa kulkemaan hienosti. Hän tulee olemaan kova, heillä on tiimissä todella ammattitoimintaa. He panostavat rajusti rahaa ja ajavat talvitestejäkin, me ajamme talvella vain simulaattorilla. Myös virolaiset ja muut suomalaiset nostavat koko ajan tasoa. Sarja on todella kovatasoinen”, Heinonen arvelee Vauhdin Maailmalle.
”Mutta ilman muuta itsekin lähdetään hakemaan menestystä.”
Myös Heinonen on pyrkinyt tekemään tiiminsä toimintaa yhä ammatillisemmaksi. Se alkaakin olla elinehto menestykselle.
”Päämekaanikkoni on ollut palkollisena jo usean vuoden, minä vuodesta 2025. Nyt syksyllä tiimiin tuli mukaan vielä spotteri Ari Härkälä. Kiire ei ole yhtään helpottanut, mutta kolmisin olemme pystyneet keskittymään myös sellaisiin asioihin, mihin ei ole tähän asti ehditty panostaa oikeastaan yhtään. Koitamme esimerkiksi parantaa varikon ulkonäköä, koko ajan vähän ammattimaisempaan ja näyttävämpään suuntaan.”
Ikä ei paina - päinvastoin
Toissa vuonna Heinonen voitti sarjan, viime kauden sija oli seitsemän. Alkaako ikä painaa?
”Hah, ei ala, viime vuonna kahdessa kilpailussa hajosi moottori. Sebastien Ogier on näyttänyt rallissa, että ikä on vain numero. Siellä hän painaa kärjessä. Eikä drifting vaadi niin kärkkäitä reaktioita kuin ralli”, kesäkuussa 34 vuotta täyttävä Heinonen hörähtää.
Itse asiassa iästä ja kokemuksesta on lajissa pelkästään etua.
”Kokemushan on lajissa vain plussaa. Eri radoilla tulee sellaisia paikkoja, missä täytyy vain tietää, missä kohdassa mitäkin voi tehdä ja ei voi tehdä. On nähtävä ja ennakoitava se tilanne. Niitä ei hoksaa kuin kokemuksen kautta. Kun kerran teet radalla virheen, muistat sen kyllä. Esimerkiksi Drift Mastersin irlantilaiskaverit on kaikki alkaneet ajamaan jo teini-ikäisinä. Ja se kyllä näkyy.”
Drifting tunnettiin vuosikausia leppoisana lajina, missä hauskanpito ajoi jopa kilpailemisen edelle. Mitä enemmän panokset ovat kasvaneet, sitä tiukemmaksi taistelu on mennyt. Tiukkapipoiseksi laji ei ole kuitenkaan mennyt.
”Tunnelma radoilla ja varikoilla on edelleen pääosin leppoisa, mutta toki kun nyt on jo paljon pelissä ja puhutaan rahoistakin, niin kyllä siellä vähän verenpaine nousee, jos kaveri kokeilee jotain ihme kikkaa. Mitään isompia riitoja ei ole kuitenkaan tullut, edelleen siellä ollaan kuskien kanssa hyvissä väleissä. Kisan jälkeen saatetaan mennä yhdessä viettämään iltaa, mutta voi olla, että se siitä muuttuu. Kun rahaa alkaa olla panoksina enemmän, niin tunteet kuumenevat. Kai se on vain ajan kysymys, joten yritetään nauttia nyt tästä ajasta.”
Laji on nyt parhaimmillaan
Moottoriurheilu on lähes joka lajissa suoraviivaista: kello on armoton ja kertoo lopputuloksen. Toisin on driftingissä, joka on arvostelulaji. Lauri Heinonen myöntää, että se turhauttaa joskus.
”Viime kaudella alkoi vähän turhauttaa. Meillä oli tuomareiden kanssa vähän vääntöä. Teimme ihan protestinkin ja sahasimme auton hiilikuitutakapäästä 20 senttiä pois. Oli erimielisyys siitä, katsotaanko paikkoja takapyörästä vai puskurista. Kun on pitkä takaylitys, niin rengas on jo pois boksista ennen kuin puskuri on seinässä. Ehkä tälle vuodelle saadaan uusi sääntö, mielestäni pitäisi katsoa vain puskurista.”
Muuten Heinonen pitää driftingin nykysääntöjä erinomaisina. Hän ei lähtisi muuttamaan lajissa yhtään mitään.
”Autot on makeita ja tehoja saa ottaa niin paljon kuin vehkeet kestää. Tämä laji on tällä hetkellä ihan parhaimmillaan. Kun yleisön kommenttejakin kuuntelee, niin ei tässä ihan kauheasti ole parantamisen paikkoja.”
Heinonen kävi ajamassa myös rallisprinttiosakilpailun talvella Marttilassa. Hän myöntää, että laji jäi kutkuttelemaan takaraivoon.
”Se oli pellolle jäädytetty rata Marttilassa, eivätkä jää ja lumi ole oikein minun elementtejäni. Loskassa vedettiin ja kun auto lähti pois urasta ja vehkeet liitoon, niin säikähdin oikein kunnolla. Ilman muuta haluaisin mennä kuivalla soralla koittamaan. Ei tuo ura lähtenyt ihan halutulla tavalla lentoon, mutta nälkä jäi kyllä ajaa lisääkin.”
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.