Kuva

Mikään ei ole ikuista. Ei edes motocrossin suomalainen MM–pyhättö Vantaan Ruskeasanta, joka sai 30 vuotta sitten syksyllä 1995 väistyä Helsinki–Vantaan lentoasemalla kasvaneen ilmailuliikenteen tieltä.

Entisen Helsingin Maalaiskunnan ja nykyään Vantaan alueelle perustettiin Helmer Viialan johdolla Tikkurilan Moottorikerho, joka tänä päivänä tunnetaan Vantaan Moottorikerhona. Kerhon innokkaat ja osaavat puuhamiehet ja –naiset päättivät vuoden 1954 alussa raivata ja rakentaa Ruskeasannan pystymetsään kilparadan.

Tuhansien talkootuntien jälkeen rata valmistui kesällä 1955 siihen kuntoon, että paikalla voitiin järjestää ensimmäinen kisa. Ruskeasanta vakiintui nopeasti kotimaisen scramblayn eli motocrossin pääradaksi. Vuonna 1956 radalla ajettiin jo SM–osakilpailu ja vuotta myöhemmin ensimmäinen kansainvälinen kilpailu.

Rataa kehitettiin saadun palautteen perusteella. Vuonna 1959 Sannalla järjestettyihin kisoihin osallistui kuljettajia jo seitsemästä eri maasta. Muutamaa vuotta myöhemmin areenalle myönnettiin ensin EM– ja kahta vuotta myöhemmin MM–tasoiset motocrosstapahtumat.

Neljä suomalaisvoittajaa

Ruskeasannan historia on yhtä kuin Suomen motocrosshistoria. Sannalla kilpailtiin kaikkiaan 27 kertaa motocrossin MM–pisteistä, kaksi kertaa maajoukkueiden maailmanmestaruuksista sekä kaksi kertaa lajin EM–pisteistä. SM–tason motocrosskisoja radalla ajettiin useita kymmeniä. Nähtiinpä radalla myös jokamiehenluokan autoja, joiden kilpailut Sannan hypyissä olivat ikimuistoisia.

Ruskeasannan MM–erävoittajien kunniagalleriaan kuuluu ainoastaan neljä suomalaisajajaa. Aarno Erola voitti 250–kuutioisten luokassa ensimmäisenä motocrossin suomalaiskuljettajana MM–erän vuonna 1962. Tämän jälkeen lajin maailmanmestari Heikki Mikkola voitti 500–kuutioisissa neljä erää vuosina 1977 ja 1978. Tapani Pikkarainen ja Jukka Sintonen huudattivat kymmentuhatpäistä suomalaisyleisöä, ajamalla 500–kuutioisten ensimmäisessä MM–erässä kaksoisvoittoon vuonna 1983. Radan viimeinen MM–erävoittaja oli Kurt Ljungqvist, joka hyppäsi ykkösenä ruutulipulle 1987.

Vaikka Ruskeasanta toimi neljän vuosikymmenen ajan MM–tason kansainvälisenä näyttämönä niin tavallisia riviharrastajia ei radalla koskaan unohdettu. Se oli avoinna harrastajille jokaisena viikonpäivänä lauantaita lukuun ottamatta.

Lentokenttäalue tilalle

Ruskeasannan motocrossrata sijaitsi lentokentän läheisyydessä ilmailuhallitukselta vuokratulla maalla. Radan ensimmäinen kuolinisku oli toteutua jo vuoden 1991 kesällä, mutta rata sai vielä neljän vuoden jatkoajan, kunnes ilmailuhallitus päätti toteuttaa Helsinki–Vantaan lentokenttäalueelle suunnitellut laajennukset.

Radan viimeinen MM–osakilpailu ajettiin toukokuussa 1995 teemalla ”Goodbye Ruskeasanta”. Kysymyksessä oli 250–kuutioisten MM–osakilpailu, jossa toisen erän ja radan viimeiseksi MM–voittajaksi kirjattiin Belgian Marnicq Bervoets. Syksyllä 1995 portit rata–alueelle sulkeutuivat pysyvästi.