Erno Kostamo on krooninen sairaalakarkuri, vaikka on saanut hospitaaleista paljon: kaksi yhden hinnalla -leikkauksen ja unelmasopimuksen
Juttu on julkaistu Vauhdin Maailmassa 2/2024
Katuratakuljettaja Erno Kostamo avasi tokkuraisena silmänsä sairaalassa. Takana oli neljän tunnin haastava polvileikkaus, jota oli suunniteltu pitkään.
Oikeaa jalkaa jomotti, ja Kostamo kosketti kädellä polveaan lämpöpeiton alta. Kädessä tuntui jonkinlainen tuppo. Oikea polvi? Hetkinen. Se oli leikattu. OIKEA POLVI! Häneltä piti leikata VASEN POLVI!
- Ei jumankauta, ne leikkasivat väärän polven, Kostamon mieleen tulvahti tuskan hikeä tuottava, epäuskoinen ajatus.
Suomalaiset huippukirurgit operoivat usein tunnettuja urheilun maailmantähtiä, ja nämä leikkaukset uutisoidaan meillä ylpeänä. Vielä isommat otsikot syntyisivät, jos suomalaiskirurgi leikkaisi supertähtiluokan jalkapalloilijalta vahingossa väärän raajan.
Säikähtänyt Kostamo kopeloi nopeasti vasenta jalkaansa. Sitä, joka piti leikata.
Toisessakin polvessa oli sideharso. Molemmat jalat oli operoitu. Kaksi t-paitaa yhden hinnalla. Auton molempien ajovalojen polttimoiden tai tuulilasin pyyhkijänsulkien vaihto samalla vaivalla. Kengät molempiin jalkoihin. Ne ovat mukavia ja normaaleja tarjouksia, tekoja ja hankintoja, mutta sairaalassa harva potilas haluaa kahta vaativaa leikkausta, jos on sovittu vain yhdestä.
Lääkehöyryinen ja hämmentynyt Kostamo huusi hädissään hoitajalle, joka käveli hänen ohitseen:
- Onko minulta leikattu molemmat polvet?
Hoitaja katsoi Kostamoa silmiin ja vastasi.
- Kyllä, niin siinä nyt vain kävi. Varaosat loppuivat kesken, ja niitä piti ottaa terveestä jalasta hiukan lisää, hoitaja sanoi.
Varaosat tosiaan, huolto- ja korjaamoalan yrittäjä Kostamo mietti. Hän muisti, että varaosat olivat olleet hänen viimeinen ajatuksensa ennen kuin oli vaipunut nukutettuna uneen.
- Olemme varanneet todella paljon varaosia polveasi varten, joten kaikki menee varmasti hienosti, Kostamolle oli vakuutettu.
- Mistähän nämä varaosat on tilattu, Kostamo oli ihmetellyt, kunnes hänen silmänsä olivat painuneet väkisin kiinni ennen leikkausta.
Nyt Kostamo tiesi, mistä ainakin osa varaosista on peräisin. Yllättävän läheltä, hänen terveestä polvestaan.
- Mitäs nyt, Kostamo kysyi hoitajalta.
- Jaa-a, tämä vastasi.
Jälkeenpäin tuplaleikkaus naurattaa Kostamoa.
- Ihan onnistunut leikkaus se oli, mutta yksi polvi piti leikata ja kaksi leikattiin.
Oikealle jalalle voi varata painoa, ja alun sokin jälkeen asiat ovat asettuneet uomiinsa. Kaikki meni hyvin.
Kostamon, 33, vasemman - ja oikean polven - leikkasivat Joensuun Pihlajalinnan huippukirurgit Lasse Holopainen ja Marko Nyyssönen, molemmat urheiluvammoihin erikoistuneita. Alun perin Holopaisen piti toimia yksin, mutta operaation vaativuuden vuoksi hän pyysi avuksi Nyyssösen, mikä oli jälkikäteen ajatellen hyvä idea: kaksi jalkaa, kaksi kirurgia. Kostamolla on käyttöä molemmille koivilleen.
Macaon viimeinen vaiva
Kiteeläislähtöinen Kostamo on erikoistunut katuratakisoihin. Hän oli viime vuonna paljon esillä, sillä hän osallistui ensimmäisenä suomalaisena Mansaaren TT-ajojen pääluokkaan eli Superbike-luokkaan. Joensuussa asuva Kostamo voitti 2022 toisen perinteisen katuratakisan, Macaon GP:n, ensimmäisenä pohjoismaalaisena.
Juuri Macaon vuoksi hän joutui Joensuussa polvileikkaukseen, joka oli viimeinen jälkijäristys vuoden 2019 rajusta onnettomuudesta. Kostamo kaatui Macaon kilpailussa ja osui kaiteeseen, minkä jälkeen ainakin neljä kuljettajaa ajoi hänen ylitseen. Kostamolta muun muassa murtui selkä sekä repesivät keuhkot.
- Koko kroppa oli rikki. Macaossa lääkärit totesivat, että ensin laitetaan tärkeimmät elimet ja paikat kuntoon: selkä, keuhkot, lapaluut ja niin edelleen.
Polvi voisi odottaa.
- Polvi ei haitannut aiemmin, mutta viime vuonna se tuli niin kipeäksi, että jalka täytyi leikata, Kostamo kertoo.
Yrittäjä Kostamo on virallisesti neljän kuukauden sairauslomalla. Vasemmassa jalassa on polvituki neljä kuukautta. Kävelykielto kestää kuusi viikkoa, ja laskettu toipumisaika urheilukuntoon on puoli vuotta, jos kaikki menee hyvin.
- Aina näissä on kiritty aikatauluja, aika kovastikin. Tavoite on, että maaliskuun puolivälissä tai viimeistään kuun lopussa pääsen pyörän päälle Espanjassa. Siihen tähdätään.
Vihdoin kunnon menopeli
Kostamolla on kelpo motivaatio kuntoutua, sillä hän on tilannut itselleen melkoisen menopelin ensi kaudeksi: tehtaalla valmiiksi rakennetun BMW:n.
- Ensimmäisen kerran urallani saan täysin valmiin pyörän. Ja ensimmäisen kerran en voi enää mennä kaluston taakse, jos en pärjää. Ei tarvitse kuin katsoa peiliin, Kostamo sanoo.
Kostamo teki päätöksen uudesta pyörästä viime vuonna Macaon GP:ssä, jossa hänen kierrosaikansa oli 1,2 sekuntia hitaampi kuin kisan voittajan Peter Hickmanin veto. Erosta peräti sekunti tuli radan ykkössektorilla.
- Ykkössektorilla on vain kaksi nopeaa mutkaa ja kolme suoraa. Kukaan ei voi ajaa niin huonosti niitä kahta mutkaa, että häviää sekunnin, Kostamo sanoo.
Pyörän merkitys kirkastui entisestään Kostamolle, kun hän hävisi radan ykkössektorilla sekunnin myös Hickmanin tallikaverille Josh Brookesille, vaikka oli tätä kahdeksan sekuntia nopeampi koko kierroksella.
Bemari odottaa Kostamoa Münchenissä. Moista vehjettä ei vain valita hyllystä.
- Ensin pitää saada osto-oikeus tuloksilla ja tekemisillä. He eivät edes ala rakentamaan pyörää, jos marssii sisään pelkän rahatukon kanssa.
Paksu lompakko ostohousujen taskussa ei siis riitä, mutta siitä on kyllä paljon hyötyä kassalla.
- Pyörä maksaa ihan reippaasti, noin 100 000 euroa. Siihen jäävät noin 28 000 euron peruspyörästä vain päärunko ja t-kappaleet, kaikki muu muuttuu.
Kostamo on optimisti polvileikkauksesta toipumisen suhteen. Hän on optimisti myös rahoituksen suhteen.
- Tässä kävi niin hullusti, että varausmaksu on kyllä maksettu pyörästä, mutta loppusumma pitää maksaa, kun se noudetaan. Niitä rahoja ei ole vielä kasassa. Se on totuus.
Kostamoa naurattaa taas. Onhan hänellä vielä monta viikkoa aikaa taikoa puuttuvat eurot.
- Vuoden 2019 jälkeen on tapahtunut kaikenlaista itselle, ja aina olen selvinnyt niistä kommelluksista. Kyllä tästäkin selvitään, otetaan riski!
Kostamon piti mennä polvileikkaukseen jo joulukuussa, mutta operaatio ja samalla kuntoutus viivästyivät muutamalla viikolla.
- Se oli vain hyvä, sillä siten sain lisää maksuaikaa pyörälle. Alun perin uusi pyörä oli tarkoitus noutaa helmikuussa. Nyt sen nouto venyy maaliskuulle.
Kahden jalan leikkauksessa saattoi olla kyse karmasta. Kostamo on karannut monta kertaa sairaalasta, joten ehkä terveydenhoidon jumalat ajattelivat, että leikataan nyt sitten koko rahan edestä, kun mies kerrankin on paikalla.
Kainalosauvoilla karkuun
600-luokan SM-kisan harjoitukset alkoivat hurjasti Räyskälän radalla 2012. Highsider heitti Kostamon pyörän päältä niin korkealle, että hänellä oli ilmassa aikaa laskea sekunteja. Hän pääsi viiteen ennen kuin tömähti selälleen ryteikköön. Kostamo oli varma, että selkä murtui. Nyt kävi pahasti, hän ajatteli. Selkää kuumotti. Hänet vietiin ambulanssilla lähimpään sairaalaan, jossa selvisi, että häntäluu ja jalkapöytä olivat murtuneet.
Kostamo määrättiin yöksi tarkkailuun. Hänellä oli taas aikaa miettiä. Hän halusi pois, ajamaan seuraavan päivän kisan.
- Pistetilanne oli sellainen, että minun piti vain ajaa maaliin ja pistesijoille, niin voitan Suomen mestaruuden.
Warm up olisi aamulla kahdeksalta. Kostamo neuvotteli lääkärin kanssa, mutta häntä ei päästetty sairaalasta.
- Ehei, turhaan poika tuollaisia mietit, et ole ajokunnossa, lääkäri sanoi.
Kahdeksalta illalla Kostamo päätti poistua. Hän köpötteli sairaalavaatteissa ja kainalosauvojen avulla käytävällä kohti uloskäyntiä. Mission Impossible -elokuvasarjan teemamusiikki olisi sopinut tilanteeseen hyvin. Aulan vastaanottotiskiltä kuului ääni:
- Mihin nuori mies on menossa?
Kostamo ei ole eläessään polttanut henkostakaan, mutta hän vastasi:
- Tupakalle. Pakko päästä hermosavuille.
- No, mene tämän kerran, tupakkapaikka on tuossa ulkona oikealla.
Kostamo konkkasi ulos ja soitti mekaanikolleen Hannu Möttöselle.
- Pääsin jo sairaalasta.
- Oikeasti?
- Joo joo, tule hakemaan.
Kun mekaanikko Möttönen kaarsi pakettiautolla sairaalan tyhjälle parkkipaikalle, Kostamo lymysi sairaalavaatteissaan varjoissa, kainalosauvat katukivetyksellä.
- Et tainnut saada ihan virallista lähtölupaa?
- No en, nyt lähdetään äkkiä pois täältä.
Vapaus ei tuonut heti onnea. Räyskälän varikolla Kostamo makasi yön tuskissaan asuntoautossa samalla, kun tiimi rakensi hänelle ehjää kisapyörää. Aamulla hän pyysi radan ambulanssista kipupiikkiä jalkaansa, mutta sana oli kiirinyt, sairalaalakarkurille ei liiennyt lievitystä tuskaan. Mutta Kostamo pääsi kilpailuun, ajoi kolmanneksi ja voitti Suomen mestaruuden.
Pakomatka Belgiassa
Seitsemän vuotta myöhemmin pohjoiskarjalalainen Kostamo karkasi jälleen.
Kostamo johti IRRC-sarjan Superbike-luokan ensimmäistä starttia kolmannella kierroksella, kun highsider vippasi hänet pyörän selästä Belgian Chimayssa. Suomalainen laskeutui lonkka edellä asfalttiin.
Sairaalassa hän makasi ensiavussa noin tunnin, mutta mitään ei tapahtunut. Kostamo teki itse diagnoosin: lonkka oli pirun kipeä, mutta hän jää henkiin. Oli aika häipyä.
Kostamon nahkapuku ja ajokengät oli mytätty paarien alle. Kuskin yllä oli pelkät alushousut. Hän nappasi mytyn kainaloonsa ja ehti ottaa pari askelta, kun vastaan tuli lääkäri, joka pysäytti suomalaisen sormeaan heristäen ja passitti tämän takaisin sänkyyn ja sen jälkeen magneettikuvaukseen.
Kostamo odotti pyörätuolissa pääsyä magneettikuvaukseen, mutta mitään ei tapahtunut eikä odotusaulassa näkynyt ketään puoleen tuntiin.
- Toinen kisastartti on kohta. Täältä on päästävä pois, Kostamo mietti.
Hän muisteli reittiä, jota pitkin hänet oli työnnetty pyörätuolissa ensiavusta magneettikuvaukseen. Ajokamat olivat jääneet ensiapuun, eikä hänellä ollut varalla toisia. Ne täytyi noutaa ennen pakoa.
Sairaalan käytävien ovet olivat lukossa, ne avautuivat vai kulkuluvalla. Kostamo jäi väijymään ovien viereen ja livahti niistä samalla avauksella työntekijöiden kanssa. Muutaman oven jälkeen hän löysi ensiavun ja ajovarusteet. Hän veti ajosaappaat jalkaan, hipsi alushoususillaan ulos ja piiloutui puskaan. Siellä hän mietti, että ambulanssimatka oli ollut lyhyt, joten rata on jossain lähellä. Valitettavasti hän ei tiennyt missä suunnassa, ja kaupunki oli hänelle täysin tuntematon. Hänellä ei ollut puhelinta eikä rahaa.
Puskaan kuului yhtäkkiä tuttu, ampaiseva ääni. Supersport-luokan lähtö. Kostamo lähti moottorimelua kohti. Hän ontui puolialastomana maantien laitaa, kun vierelle hidasti Toyota Tercel, jota ajoi vanhempi herrasmies. Kostamo nosti peukalonsa ja sai kyydin varikolle, jossa hänen pyöränsä oli kunnostettu varmuuden vuoksi. Hän saapui radalle juuri sopivasti, 20 minuuttia ennen omaa lähtöään.
-Ajoin kolmanneksi, mutta palkintopallille en pystynyt kiipeämään.
Unelmien sopimus sairaalassa
Vaikka Kostamolla on ollut vaikeuksia pysyä sairaalan sisällä, hänellä on hyviäkin elämyksiä lasaretista. Kostamo on kokenut sairaalassa yhden uransa huippuhetkistä.
Kostamon kohdalla moni asia juontaa vuoteen 2019 ja Macaoon, Kiinan erityishallintoalueeseen Etelä-Kiinan meren rannalla ja Hongkongin naapurissa.
Kostamo ajoi tuolloin saksalaisessa Penz13-tiimissä, joka oli BMW:n satelliittitalli. Macaon GP:n alusviikolla talli ja Kostamo löivät kättä päälle, että suomalainen ajaa seuraavana vuonna eli 2020 Mansaaren TT-ajoissa. Mansaaren legendaarinen kilpailu oli Kostamon pitkäaikainen haave.
- Tiimiä pyöritti Stefan-niminen kaveri, joka oli kirjoilla Macaossa. Sovimme, että hän laatii sopimusluonnoksen, ja itse sopimus allekirjoitetaan Macaon GP:n jälkeen.
Kun Kostamo joutuikin kisassa rajuun onnettomuuteen, tiimipomo Stefan järjesti hänet yksityissairaalaan hoitoon. Kostamo muistaa, kuinka ennen leikkausta Stefan oli hänen vieressään ja katsoi röntgen-kuvia suomalaiskuskin selästä.
- Hän rauhoitteli, että ei hätää, selkäsi on vain ihan vähän murtunut. Mutta kun itse näin ne kuvat, totesin, että en tiedä, miten teillä Saksassa nämä hommat menevät, mutta minusta tämä on aika iso murtuma.
Sillä kertaa Kostamo ei karannut sairaalasta. Hän vietti siellä kolme ja puoli viikkoa. Sinä aikana hänen Iina-vaimonsa synnytti pariskunnan tyttären Suomessa, mutta jotain kaunista sai alkunsa myös macaolaisessa sairaalassa.
Toisella viikolla tiimipomo Stefan ojensi Kostamolle erittäin mieluisan paperinipun: sopimuksen Mansaaren TT-kisassa ajamisesta.
- Allekirjoitin ajosopimuksen sairaalasängyssä. Sieltä alkoi minun Mansaari-projektini.
Kuitattuaan diilin Kostamo juhlisti sitä katsomalla stunt- ja komediaryhmä Biisonimafian koko tuotannon.
- Sen jälkeen aloin opettelemaan Mansaaren rataa Youtuben onboard-videoista. Lääkärit ihmettelivät, että mitä hittoa, vieläkö sinua kiinnostaa moottoripyöräily moisen tällin jälkeen.
Korona pelasti
Kostamon unelmien Mansaari-projekti sai alkunsa sairaalasängyssä, ja hanke olikin tuskainen ja pitkä. Vuoden 2020 tuhosi koronapandemia.
- Se korona oli pelastus minulle. Sain kaksi vuotta lisäaikaa. En olisi millään ollut vielä henkisesti tai fyysisesti valmis TT-kisaan.
Kun korona hellitti 2022, Kostamo ei ollut ajanut metriäkään kilpaa Macaon kolarin jälkeen.
- Rehellisesti sanottuna en tiennyt, kestääkö kroppani selän takia enää lainkaan moottoripyörällä ajoa.
Sopimus Penz13-tiimin kanssa pysyi voimassa läpi pandemian, mutta Kostamo ei uskaltanut ilmoittautua tammikuussa 2022 Mansaarelle.
- Heti kun sinne ilmoittautuu, raha lähtee juoksemaan tililtä poispäin. Entä jos maaliskuussa käykin ilmi, että en pysty ajamaan. Tiimin kanssa sovimme, että vuoden 2022 TT-kisa jää minulta väliin, mutta lähden heille mekaanikoksi Mansaarelle. Sen kaiken kisahomman näkeminen puolituristina teki tosi hyvää.
2023 oli vihdoin Kostamon vuoro täyttää sopimusehdot kuljettajana, mutta Penz13 lopetti yllättäen toimintansa. Lopulta Kostamo kokosi oman tiimin ja lähti Mansaarelle.
Hän ajoi kaikkiaan neljä kisalähtöä ja oli pääkilpailu Senior TT:n lopputuloksissa 31:s eli viimeinen. Senior TT:n voitti Peter Hickman. Hyvä sijoitus Mansaarelta vaatii vuosien kokemuksen, sillä yli 60 kilometriä pitkän radan lähes 300 mutkaa on opittava ulkoa. Tänä vuonna Kostamo palaa saarelle.
Tosiasiassa Kostamon matka Mansaarelle alkoi jo paljon ennen macaolaista sairaalasänkyä.
Kovassa seurassa
Kostamo ryhtyi moottoriurheiljaksi kuusivuotiaana, autolla. Hän ajoi kartingia tosissaan, kunnes isän ystävä Hannu Möttönen tarjosi mahdollisuutta kokeilla minimotopyöräänsä karting-radalla 2003.
- Kävin ajamassa pyörää viisi kierrosta karting-varusteissa. Kun lopetin, Hannu sanoi, että viikon päästä on SM-minimotokisa, jossa minä ajaisin.
Kostamo voitti sen kisan, eikä enää koskaan ajanut metriäkään karting-autolla.
Isäkin oli tyytyväinen, sillä minimoto oli paljon halvempi harrastus kuin karting.
Muutaman vuoden kuluttua Ajo Motorsport -tallin Aki Ajo huomasi Kostamon kyvyt. Kostamon minimotojen pariin opastanut Hannu Möttönen työskenteli Ajo Motorsportilla mekaanikkona ratamoottoripyöräilyn MM-sarjassa.
Kostamosta leivottiin seuraavaa suomalaista MM-kuskia Ajon talliin. 2007 Kostamo kilpaili Espanjan mestaruussarjassa, ja seuraavan vuoden etappi olisi voinut olla paikka 125-luokan MM-sarjassa.
- Menin Espanjan sarjaan liian nopeasti. Minun olisi pitänyt jäädä vielä vuodeksi Suomeen, ei riittänyt vauhti eikä kokemus.
Kostamo sai mahdollisuuden, mutta myöntää, että ei pystynyt lunastamaan sitä. Hän näkee kaudesta vieläkin unia ja nytkähtelee.
- Vedin koko ajan limitillä. Kaadoin pyörän 20 kertaa. WP:n alumiinikeuloja meni roppakaupalla solmuun. Se oli Aki Ajolle kallis kausi.
Espanjassa vastustajat olivat raudanlujia. Kostamo on laskenut, että silloisista kilpakumppaneista noin tusina ajaa tai on ajanut motoGP:n MM-sarjassa.
- 125-luokassa kanssani ajoivat muun muassa Marc Marquez, Pol Espargaro, Takaaki Nakagami, Johann Zarco, edesmennyt Louis Salom sekä Stefan Bradl.
Soitto joulusaunaan
Kostamo palasi Suomeen. Hän ajoi 125-luokan EM-sarjaa ja voittikin muutaman kisan, mutta rahaa ei enää riittänyt ulkomailla kiertämiseen tai 600-luokkaan.
Hän kilpaili vielä vuosia SM-sarjassa, mutta kotimaassa ajaminen oli taloudellisesti raskasta ja näköalatonta.
Mekaanikko Hannu Möttönen oli Kostamolle kuin toinen isä. Tammikuussa 2013 Möttönen kuoli aivoverenvuotoon. Kauden jälkeen Kostamo ripusti lopulta ajohanskat naulaan.
- Ei kiinnostanut hakata rahaa siihen, että saan 30 000 eurolla SM-mitalin palkintokaappiin. Paloin loppuun.
Seuraavana vuonna Kostamo muutti Kiteeltä Joensuuhun. Vuonna 2015 Kostamo oli appiukkonsa kanssa joulusaunassa, kun puhelin soi kahdelta yöllä.
Markka Racingin tallipäällikkö Ilkka Pönniä kertoi puhelimessa ilouutisen: katuratakisa Imatranajo tekee paluun kesällä 2016. Hieman liikuttunut Pönniä kysyi, tunteeko Kostamo ketään nopeaa kuskia, joka voisi ajaa Imatralla.
-Minä, vastasi Kostamo.
-Teimme siinä puhelimessa suullisen sopimuksen, että ajan heille Imatranajossa. Loppu oli kuin elokuvista.
Kostamo oli kolmas Imatran IRRC-sarjan kisassa. Hän ajatteli, että se vastasi SM-kisan kolmossijaa, mutta kuin tyhjästä saapunut suomalainen herätti ajotaidoillaan paljon huomiota kansainvälisissä katuratapiireissä.
- En ollut ajanut kolmeen vuoteen rr-pyörää. Sain valtavasti yhteydenottoja ja pikkuhiljaa ymmärsin, että Imatran kisa, IRRC-sarja ja muut kuskit olivat vähän kovempi juttu kuin luulinkaan. Siitä sitten lähdin katuratakisoihin. Kaikki alkoi yöllisestä puhelinsoitosta jouluna.
Kostamo on voittanut Imatranajon seitsemän kertaa.
- Giacomo Agostinilla on 16 voittoa Imatralla. Saman jos saavuttaisin, voisin jäädä hyvillä mielin eläkkeelle.
Vaarallinen unelma
Kostamo elää unelmaansa, mutta sanonnan mukaan kannattaa varoa, mitä toivoo. Katuratakilpailut ovat vaarallisempia kuin erityisesti moottoriurheilua varten rakennetuilla radoilla ajettavat koitokset.
Mansaaren Mountain Circut -ajoradalla on kuollut kaikkiaan yli 260 kuljettajaa. Ja jos sairaaloilla olisi kanta-asiakasohjelma, Kostamolla olisi karkailuistaan huolimatta rutkasi bonuspisteitä ja platinakortti.
Kostamolla on kaksi alle kouluikäistä lasta. Kun isä lähtee kotoa kisamatkalle, hän vilkaisee aina lapsiaan. Varmuuden vuoksi, sillä kerta voi olla viimeinen.
- Tärkeintä on, että tulen joka reissusta ehjänä kotiin, se on päällimmäinen tavoitteeni.
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi.