Auringon heijastus jään pinnasta häikäisee pakkasaamuna. Suomi on mahtava maa, eikä vähiten vaihtelevien vuodenaikojensa vuoksi.

Tänä vuonna on ollut loistava talvi ja olemme saaneet nauttia mahtavista pakkaskeleistä. Ne ovat jäädyttäneet ne kuuluisat tuhannet järvet, joista maailmalla puhutaan, houkutteleviksi leikkikentiksi.

Maailmalla puhutaan myös suomalaisista moottoriurheilijoista. Valtaosa heistä on tutustunut jääratojen tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin. Jääradalla ajettaessa kitkan aistimista voi harjoitella ikään kuin hidastetusti.

Vauhdin löydyttyä jääradan pöllyävä lumi innostaa ilmaisemaan itseään. Kuljettaja on kuin taiteilija, joka näyttää maailmalle osaamistaan ja suvereniteettiaan hallinnan kautta. Se on kuin jäätanssia, jossa nähdään uskomattomalta näyttävää koreografiaa. Silloin pitää tuntea parinsa niin, että toisen liike on kuin jatkumoa omalle liikkeelle.

Itsensä ilmaisu roihuaa monen rinnassa ja luisuttelukelit innostavat hauskanpitoon liikenteessä. Silti, vaikka kuinka hyvin laite olisi räpylässä, niin liikenteessä räppäämisessä piilee aina järkyttävä onnettomuusvaara. Tätä hölmöilyä pitää saada karsittua. Sormen heristely ei riitä, vaan pitää tarjota joku vaihtoehtoinen ratkaisu.

Monesti radalle ohjaamisen ongelma on aukioloajat ja kustannukset. Tuskin on olemassa halvempaa ja rajoittamattomampaa tapaa ajaa taitojensa äärirajoilla kuin mökin pihaan rakennetulla jääradalla.

Jäärataa rakentamaan

Jääradan rakentaminen vaatii hieman perehtymistä aiheeseen. Halvimmillaan radan voi tehdä lumikolalla, mutta silloinkin perusasioiden on oltava hallussa.

Kysyimme AKK:lta, että milloin heidän määritelmillä on turvallista järjestää vesistöllä jääratatapahtuma? 

Tässä vastaus: "Jään laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Minimipaksuutena voidaan pitää 30 cm teräsjäätä, 40 cm teräsjää on turvallinen kilpailun järjestämiseksi. Varikot ja yleisöalueet on suunniteltava turvallisiksi sekä riittävän laajoiksi, jotta painojakauma jakautuu tarpeeksi laajalle alueelle."

Toinen todella tärkeää pointti on paikallistietämys ja kokemus jääradan tekemisestä. Oman hengen lisäksi kannattaa huomioida, että todennäköisesti vakuutusyhtiö ei korvaa uponnutta laitetta.

Kuva

Lainsäädäntöä

Ennen kuin alat rakentamaan jäärataa lähipellolle tai järvelle, tutustu maastoliikennelakiin. Laki kiteytyy aika lailla alla esitettyyn kohtaan:

”Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta.”

Vesilaki sanoo: ”Jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä, missä se on avoinna. Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä.”

Tämä asia tarkoittaa tiiviisti kiteytettynä seuraavaa: Älä mene toisen maille ilman lupaa ja älä aiheuta tarpeetonta haittaa jäällä.

Jäälle saa tehdä jääradan, mutta sen voi kuka tahansa käydä kieltämässä, jos keksii siihen perusteet. Kannattaa siis olla hyvissä väleissä ainakin niiden naapureiden kanssa, jotka ovat välittömässä läheisyydessä.

Näitä kiistoja varmasti riittää, mutta kaikki valituksetkaan eivät mene läpi. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa yksityishenkilölle asiassa, joka koskee Toyotan rallitallin Jyväskylän Majajärvelle kaavailemaa moottoriurheilurataa.

Laki sallii myös lasten ajoharjoittelun suljetulla radalla. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt. Silti tämä ikävaatimus ei koske moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ajettaessa yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taikka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella.

Kuva

Sähkökäyttöisissä laitteissa on puolensa

Edellä mainittuihin huomioihin liittyen vähimmällä ympäristön rasituksella päästään sähkökäyttöisillä laitteilla. Ne ovat meluttomia, paikallispäästöttömiä ja aika vähän niissä on öljyvuotoja, joskin voimansiirrosta sellaista sotkua voi tulla.

Otimme testiin muutaman sähkökäyttöisen laitteen todetaksemme tilanteen. Polaris Ranger XP Kinetic on erittäin pätevä peli radan auraamiseen. Testiyksilö oli varustettu Latvon hydraulikäyttöisillä aurauslaitteilla, mutta aurinko oli ehtinyt hoitaa työn laitteen puolesta.

Hydraulikäyttöisen järjestelmän etu on se, että auraa ja lanaa voi painaa maata vasten laiteen painolla. Tällöin saadaan ikään kuin höylättyä rataa sileäksi. Varsinkin jousittamattomalla karting-autolla arvostaa sileää pintaa.

Rata kannattaa aurata siten, että radan ulkopuolelle saa tehtyä huoltotien. Silloin välipenkka aiheuttaa vähemmän tuhoa laitteelle ja ulosajon jälkeinen hinaaminen helpottuu.

Totesimme myös, että Talaria Komodo sopii erinomaisesti jääratahassutteluun. Kyse on noin 100 kiloa painavasta laitteesta, joten sähköllä kulkeville menopeleille yleisestä paino-ongelmasta ei ollut tietoa. Laite on erittäin loogisen tuntuinen, joskin jalkajarrun puuttuminen voi aluksi hieman hämmentää. Motocross- ja endurotaustaiset kuljettajat ovat ajaneet paljon maastopyörillä, joten heille tämä ei tuota ongelmia. 

Pienen tutustumisen jälkeen on vaikea lopettaa ja piikkien pitoon luotto saa kallistamaan laitetta aina vain enemmän ja vauhti nousee kuin huomaamatta. Voimalinja on välitön, eikä kolmesta asennosta tehokkainta edes kaipaa, vaan keskimmäisellä saa keulan ilmaan helposti. Tämä meluton ja hajuton laite ei missään tapauksessa ole iloton.

Talarian akun himmetessä voi laitteen ajaa Ford Ranger PHEV:n lavan viereen ja sieltä saa ladattua lisää virtaa virranulosotosta sillä välin, kun käy itse nauttimassa nokipannukahvia ja makkaraa. Ranger PHEV:llä voi ajaa sähkökäytöllä sekä hoitaa raskaita työtehtäviä. Neliveto alennusvaihteella, kunnon maavara ja järjetön vääntö ovat melko lyömätön yhdistelmä, kun pitää saada laite ulos penkasta.

Kuva

Tapahtumien taikaa

St.Morizissa järjestetään vuosittain The I.C.E. (international concours of elegance) jääratatapahtuma. Aivan fantastinen tapahtuma, joka olisi hieno nähdä Suomessa.

Toki täällä on paljon jääajotapahtumia esimerkiksi automerkeillä, mutta kansainvälinen yleisötapahtuma tuntuu puuttuvan. Tällä hetkellä jäärata-ajot ovat enemmän yksityisiä luxus-tuotteita. Mikä olisikaan luontevampi yleisötapahtuma kuin Drifting-kisa jäällä?

Lähes joka paikkakunnalla on joku soramonttu, järvi tai vastaava paikka, johon voi rakentaa jääradan. Toivottavasti innokkaille annetaan siihen mahdollisuus. Voi olla, että ajaminen jää vain pienen porukan hauskanpidoksi, mutta parhaimmillaan siitä voi kehkeytyä isokin tapahtuma. Vaihtoehtoisesti harjoittelu tapahtuu liikenteessä. Poliisilla on ehkä muutakin tekemistä kuin ajaa sivuluisuteinejä takaa.