N-ryhmän turbomoottoreissa FIA:n luokittelema maksimiturbopaine sai 1980-luvulla olla maksimissaan 0.65 baria. Tätä arvoa ei saanut ylittää, mutta se ylitettiin toistuvasti, koska ahtopaineen aukoton valvonta ajotilanteessa oli tuohon aikaan käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Klassikkoautomme omistaja Peter Geitel oli paitsi Vauhdin Maailman pitkäaikainen päätoimittaja, mutta hän oli myös 1980-luvun puolivälissä vaikuttaneen Ralliaktiivit-”ammattiyhdistyksen” puuhamies.

N-ryhmän SM-sarjan ensimmäisen kauden aikana Geitel kutsui kokoon autonvalmistajien ja -rakentajien edustajia, AKK:n tekniikasta vastanneen lajipäällikkö Jari Saarion sekä N-ryhmän huipputasolla kilpailleet kilpailijat yhteen pohtimaan, miten N-ryhmän sääntöjä voitaisiin muuttaa tai valvoa tehokkaammin?

AKK:n tekniikan lajipäällikkö Saario avasi tilaisuuden kysymällä ”kuinka monta laitonta N-ryhmän autoa SM-sarjassa sitten on?”

Valkeakoskella Toijalan Autosähkön toiminimellä kilpa-autojen moottoreita säätänyt ja virittänyt Seppo Harinen nousi ylös ja avasi tilaisuuden tyhjentävästi toteamalla ”kaikki”.

Minkälaisia virityksiä sitten oli olemassa? Monenlaisia ja -tasoisia – mekaanisia tai moottorin ohjainyksikköön rakennettuja elektronisia järjestelmiä, joista jokaisen tehtävä oli turbopaineen hetkellinen nosto erikoiskokeella. 

Kerrotaan esimerkki.

Elettiin kesäkuuta 1987. Geitel soitti minulle, sillä hän tiesi, että olen menossa kuvaamaan VM:n edustajana SM-Itärallia. Pomo pyysi jättämään kamerat kotiin, mutta ottamaan ajopuvun ja kypärän matkalle mukaan. Istuinkin hänen vierelleen rallin SM-osakilpailuun Itäralliin kakkosohjaajaksi työesteen takia poisjääneen Kaj Häkkisen tilalle.

Ensimmäiselle EK:lle ajettaessa Geitel ei oikein tiennyt, miten asiansa minulle esittää. Lopulta hän totesi melko komentavaankin sävyyn ”AT-asemalta EK:n lähtöviivalle ajettaessa nappaa eteesi kojetauluun asennetun turbopainemittarin letku mittarin takaa irti. Kun saavumme EK:n maaliin, löysää heti vyöt ja kiinnitä se letku ennen maali AT-asemaa uudelleen paikoilleen”.

Ja näin toimittiin.

Letku oli liitetty mittarin taakse pikaliittimellä. Irrotin ennen jokaista erikoiskoetta letkun, jota pitkin turbon ylipaineet ohitettiin. Letku sihisi, suhisi ja liikehteli EK:lla paineletkun tavoin jaloissani. Maalilinjan ylityksen jälkeen löysäsin turvavyöni ja kiinnitin letkun takaisin kiinni.

Järjestelmän avulla rajattu ahtopaine ohitettiin ja paine nousi EK:lla 0.65 barista 1.0 bariin. Hieman myöhemmin N-ryhmän moottorin ohjainyksikön toimintaan päätettiin oikeutetusti myöntää vapautuksia.

Sijoituimme Itärallissa N-ryhmän SM-luokassa kahdeksanneksi. Maalipaikalle Joensuuhun ajettaessa Geitel demonstroi kaksissa peräkkäisissä liikennevaloissa autonsa kiihtyvyyden letkun ollessa kiinnitettynä tai vaihtoehtoisesti irrotettuna.

Ero oli merkittävä.